Mikkelin Mallas- Ja Virvoketehdas Oy
Petroffinkangas (nyk. Hanhikankaankatu 1)
Mikkeli

Aloittanut: 1864
Lopettanut: 1959

Historia:
Lapvedellä syntynyt oluenpanija Constantin Petroff perusti oluttehtaan Mikkeliin Likolammen eteläpäähän sen länsirannalle alkuvuonna 1864. Alue minne oluttehtaan rakennukset nousivat, nimettiin pian Petroffinkankaaksi (nyk. Kalevankangas). Oluttehtaan nimeksi tuli Toivo Oluttehdas.
Ensimmäiset rakennukset nousivat paikalle pikavauhtia, sillä hän lupasi jo toukokuussa, että ensimmäisiä oluita saadaan myyntiin jo ennen syysmarkkinoita. Yhteistyökumppaneina hänellä olivat Ruotsalassyntyinen panimomestari Sven-Erik Nilsson ja raatimies Johan Fredrik Ahlberg. Jokaisella oli kolmasosan omistus tehtaaseen. Mutta seuraavana vuonna Nilsson myi osuutensa raatimies A. Paasoselle ja vuonna 1868 Ahlberg osuutensa Petroffille. Hetken päästä myös Paasonen myi osakkeensa Petroffille.

Paikkakunnan ainoana oluttehtaana se menestyi erittäin hyvin ja tämä nosti Petroffin 1880-luvulla yhdeksi Mikkelin suurituloisimmaksi henkilöksi. Olutta valmistui vuonna 1887 yhteensä noin 84.000 litraa ja seuraavana vuonna noin 85.000 litraa.
Vuonna 1888 Mikkelin toinen puhelinlinja vedettiin Petroffin tehtaalle, jonka numeroksi tuli 2.

Constantin Petroffin nimikkotuoppi 1800-luvulta.

Kilpailijoita oli kuitenkin jo näköpiirissä, sillä Mikkeliläinen kolmikko Miller, Weber, Pulkkinen ostivat Petroffin tehtaan lähistöllä sijainneen Liukkosen vanhan viinapolttimon. Heidän aikomuksena oli muuttaa se oluttehtaaksi ja asentaa Joroisista vuoden 1888 alussa ostetut Liunan Oluttehtaan laitteet sinne. Petroff ei pitänyt ajatuksesta vaan maksoi kolmikolle 2.000 markkaa vuodessa siitä, että he eivät asenna laitteita toimintakuntoon. Lisäksi hän maksoi 4.000 markkaa heidän saamasta oluen valmistusoikeudesta. Tätä kummallista yksinoikeutta Petroff jatkoi vuoden 1891 helmikuulle.
Likimain samoihin aikoihin oluenvalmistajaksi vakiintui Constantin Petroffin poika Arthur Petroff.

Vuoden 1898 keväällä C. Petroff ja raatimies Gustaf Ahlberg sekä muutamat yhteistyökumppanit päättivät muuttaa tehtaan osakeyhtiöksi. Yhtiön osakepääoma oli 125.000 markkaa. Senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen kesäkuussa 1898. Yhtiön johtokuntaan kuuluivat mm. Constantin Petroff ja Gustav Ahlberg, joista Ahlberg valittiin johtajaksi sekä isännöitsijäksi. Oluita valmisti edelleen Arthur Petroff.

Tehtaan kiinteistöt noin vuonna 1900.

Kesällä 1900 Constantin Petroff ilmoitti, että hänen sukunimensä on tästä lähtien Nordman. Tämän johdosta myös yhtiöjärjestys uusittiin uuden nimen mukaiseksi. Itse panimon nimeen nimenmuutos ei vaikuttanut.

Vuonna 1903 yhtiökokouksessa päätettiin laajentaa toimintaa perustamalla oluttehtaan yhteyteen virvoitusjuomatehdas. Aluksi virvoitusjuomatehtaasta käytettiin rekisteröimätöntä nimimuotoa Osakeyhtiö C. Petroff, mutta muutaman vuoden kuluttua se rekisteröitiin nimelle Osakeyhtiö C. Petroffin Limonaditehdas.
Mainittujen nimien lisäksi itse oluttehtaasta on käytetty myös nimiä Oluttehdas Oy C. Petroff ja Oluttehdas C. Petroff Oy ja Petroffin Oluttehdas Oy.

Perustaja Constantin Nordman kuoli huhtikuussa 1905. Tämä ei tahtia hidastanut vaan seuraavana vuonna oluen vuosituotanto nousi huippuunsa eli noin 200.000 litraan.
Tuotannoltaan tehdas oli vielä vuonna 1909 noin kolmanneksen suurempi kuin esim. Savonlinnan Oluttehdas Oy.
Verotuksellisista syistä 1910-luvulla tehtaalla keskityttiin oluiden lisäksi vahvasti virvoitusjuomiin. Lopulta kieltolain astuttua voimaan vuonna 1919 miedotkin mallasjuomat jäivät lähes kokonaan pois ja tehtaassa valmistettiin vain erilaisia virvoitusjuomia. Ehkäpä tästä johtuen tehdas siirtyi, vuoteen 1920 mennessä, kokonaan mehutehtailija Viktor Topeliuksen (myöh. Tolamo) omistukseen. Vielä samana vuonna 1920 uusi omistaja muutti nimeksi Mallas- ja Virvokejuomatehdas.

Kieltolain loppumisen jälkeen tehtaan tunnetuin olutmerkki oli Karhu Olut.
Tehtaan viimeinen omistaja Mooses Honkanen, vuodesta 1950, muutti tehtaan vielä osakeyhtiöksi nimelle Mikkelin Mallas- ja Virvokejuomatehdas Oy.

Tulipalo tuhosi tehtaan vuonna 1959, eikä sitä rakennettu enää uudestaan.

Etiketit: Kim Lindberg (5 etikettiä) ja Mika Vellonen (tummanruskea Portteria ja karhu)
Tuopin kuvat: Nanna Nurmala
Tehtaan Kuva: Mennyttä Mikkeliä etsimässä, Mikkeli-seura, 2012
__________
1864 - 1865 Oluttehdas Toivo, C. Petroff (Petroff, Ahlberg, Nilsson)
1865 - 1868 Oluttehdas Toivo, C. Petroff (Petroff, Ahlberg, Paasonen)
1868 - 1898 Oluttehdas Toivo, C. Petroff (Petroff)
1898 - 1900 Oluttehdas Osakeyhtiö C. Petroff (Petroff, Ahlberg,..)
1900 - 1905 Oluttehdas Osakeyhtiö C. Petroff (Nordman, Ahlberg,..)
1905 - 1920 Oluttehdas Osakeyhtiö C. Petroff (Gustav Ahlberg,..)
1920 - 1920 Oluttehdas Osakeyhtiö C. Petroff (Viktor Topelius)
1920 - 1950 Mallas- ja Virvokejuomatehdas (Viktor Topelius)
1950 - 1959 Mikkelin Mallas- ja Virvokejuomatehdas Oy (Mooses Honkanen)

Mikkelin Polttimo ja Oluttehdas Oy
Polttimonkatu 12
Mikkeli

Aloittanut: 1885
Lopettanut: 1963

Historia:
Viinan- ja oluenvalmistus yhtiön perustivat Mikkelissä kauppiaat Carl Frithiof Miller, Dawid Pulkkinen ja Arndt Wilhelm Veber vuonna 1885. Nimeksi tuli Mikkelin Viina- ja Juomatehdas.

Tammikuun 18. päivä vuonna 1888 yhtiön nimiin ostettiin vuonna 1873 kuolleen J. G. Liukkosen perikunnalta tyhjillään ollut viinatehdas Likolammen itärannalta.

Viinan valmistus aloitettiin, mutta mallasjuomien valmistukseen tarvittavia laitteita ei vielä ollut. Likimain samoihin aikoihin Joroisissä tarjottiin myytäväksi, vuonna 1875 lopettanutta, Liunan Oluttehdasta. Liunan tehtaan laitteet ja koneet katsottiin sopiviksi, joten ne ostettiin 2.500 markalla ja siirrettiin Mikkeliin.
Edessä oli kuitenkin vielä yksi ongelma, joka pitkitti oluttehtaan toiminnan aloittamista. Nimittäin saman lammen toisella rannalla sijaitsevan Constantin Petroffin Toivo Oluttehdas. Selvää oli, että isäntä Petroff ei halunnut kilpailijoita markkinoillensa. Tästä johtuen helmikuussa 1889 Petroff maksoi kahden vuoden ajan 2.000 markkaa vuodessa siitä, etteivät herrat asenna ostamiaan laitteitaan edes toimintakuntoon sekä lisäksi 4.000 markkaa oluttehtaan valmistusoikeuden luovuttamisesta hänelle. Tämä sopimus oli voimassa vuoden 1891 helmikuulle. Vasta tämän jälkeen haettiin Millerin ja Pulkkisen yhtiölle uudet oluenvalmistusoikeudet ja rakennettiin itse oluttehdas. Tehdas valmistui toimintakuntoon joulukuussa 1891, jolloin myös ensiolut tuli markkinoille. Oluenpanijana toimi Ryno Renwall.

Koska Millerin ja Pulkkisen yhtiön viinatehdasta ja oluttehdasta valvottiin ja verotettiin erisyistä, senaatin elintarvikeosasto mainitsee oluttehtaan vuonna 1892 alussa toiminimellä Millerin ja Pulkkisen polttimo yhtiön oluttehdas sekä toisissa asiakirjoissa lyhennettynä Yhtiön Oluttehdas. Näin ollen nimimuoto Yhtiön Oluttehdas sai alkunsa kaiketi senaatilta.

Vuonna 1893 uudeksi isännöitsijäksi sekä polttimoon että oluttehtaaseen saatiin Tampereelta polttimomestari Aleksander Kiuttu. Oluenpanija Renwallin lopetettua Kiutusta tuli yhtiön oluenpanijana. Saman vuoden joulukuussa markkinoille saatiin Lager-, Pilsner- ja Culmbacher oluet. Kyseisenä vuonna olutta valmistui yhteensä 106.000 litraa.

Isännöitsijä Kiuttu kuoli lokakuussa 1896 ja jatkajaksi tuli polttimomestari Herman Kiuttu. Lisäksi yhtiön perustajäsen kauppias Veber kuoli joulukuussa 1896. Muutaman päivän päästä leski Wilhelmina Veber myi perimänsä osuuden yhtiöstä Millerin ja Pulkkisen yhtiölle 40.000 markalla.

Vuonna 1900 tehdas rekisteröitiin nimelle Yhtiön Oluttehdas, Miller & Pulkkinen. Tämä nimi oli käytössä vuoteen 1911.

Oluttehtaan puolella oluita valmisti vuoteen 1906 oluenpanija Otto Nyberg ja hänen jälkeensä Saksalaissyntyinen panimomestari Phillip Sarrazin. Sarrazin muutti kuitenkin vajaan vuoden kuluttua Savonlinnaan ja paikalleen tuli vuoden 1906 lopulla Ruotsalaissyntyinen oluenpanija P. A. Wallenberg.
Yhtiö rekisteröitiin vuonna 1911 nimelle Mikkelin Polttimo ja Oluttehdas Oy. Tästä uudesta nimestä huolimatta, tehdas mainitaan usein muodossa Mikkelin Viina- ja Juomatehdas Oy.

Uuden yhtiön johtokuntaan kuuluivat rouva Hilda Miller, isännöitsijä Einar Miller ja kauppias David Pulkkinen. Viinaa ja olutta valmistettiin yhtiön laitoksissa vuoteen 1914, jolloin niiden valmistus lopetettiin. Vuonna 1920 David Pulkkinen jättäytyi yhtiöstä. Mietojen mallasjuomien ja virvoitusjuomien valmistusta jatkettiin keskeytyksettä läpi koko kieltolain.

Vuonna 1932 kieltolain loppumisen jälkeen I, II ja III veroluokan oluita valmistettiin, sotavuosia lukuun ottamatta, vuoteen 1963, jolloin tehdas lopetettiin.

Etiketit: Kim Linberg (9 ensimmäistä) ja Mika Vellonen (3 viimeistä)
__________
1885 - 1891 Mikkelin Viina- ja Juomatehdas (C. F. Miller, Veber, Pulkkinen)
1891 - 1896 Yhtiön Oluttehdas (C. F. Miller, Veber, Pulkkinen)
1896 - 1900 Yhtiön Oluttehdas (C. F. Miller, Pulkkinen)
1900 - 1911 Yhtiön Oluttehdas, Miller & Pulkkinen (C. F. Miller, Pulkkinen)
1911 - 1920 Mikkelin Polttimo ja Oluttehdas Oy (H. Miller, E. Miller, Pulkkinen)
1920 - 1963 Mikkelin Polttimo ja Oluttehdas Oy (H. Miller, E. Miller)

Pub Naapuri
Juvantie 9
Lähemäki
Mikkeli

Aloittanut: 1995
Lopettanut: 1997

Historia:
Oxa Oy:n toimitusjohtaja Pertti Oksa perusti panimon Pub Naapurin vuonna 1995. Panimon nimeksi tuli Panimoravintola Pub Naapuri. Ensioluita olivat Toiwo ja Woima. Myöhemmin tuli vielä Rokrammi Pils. Oluenpanijana toimi Oksa itse. Laitteiden keittokoko oli noin 200 litraa.

Vuonna 1997 Oksa siirsi panimon Mikkelin keskustaan Raatihuoneenkadulle.

 

Pienpanimo Naapuri
Raatihuoneenkatu 4
Mikkeli

Aloittanut: 1997
Lopettanut: 2002

Historia:
Pertti Oksa siirsi omistamansa Pub Naapurin panimon sekä muut laitteet Mikkelin keskustaan Raatihuioneenkadulle keväällä 1997. Laitteiden asennusten jälkeen ravintolan nimeksi tuli Pienpanimo Naapuri. Oluenpanijoina ovat toimineet Pertti Oksa, Aki Svahn ja Jari Valjakka.

Vuodesta 2002 Lappeenrantalaisen Saimaan Panimo Oy:n liiketoiminta siirtyi Oxa Oy:lle. Samalla oluiden valmistus siirtyi Lappeenrantaan. Siirry sinne >>>

Mikkelissä suoritettiin jatkossa oluiden tuotekehittelyä vuoteen 2006, jonka jälkeen laitteet siirrettiin Helsinkiin Oxa Oy:n perustamaan Panimoravintola Bruuveriin. Siirry sinne >>>

Pienpanimo Naapurin jälkeen ravintolan nimi muutettin Hyväksi Naapuriksi ja vuodesta 2008 Ravintola Pruuviksi.

 

 

Panimo siirtyi Lappeenrantaan. Siirry sinne >>>

 

Saimaa Brewing Co.
Insinöörinkatu 7
Mikkeli
[www fb]

Aloittanut: 2013

Historia:
Panimo on jatkoa Lappeenrannassa sijainneelle, Oxa Oy:n omistamalle, Saimaan Juomatehtaan panimolle, joka siirrettiin lopullisesti Lappeenrannasta Mikkeliin keväällä 2013.

Uusien laitteiden myötä keittokoko on 6.000 litraa. Näin ollen laitoksen tuotantokapasiteetti nousi noin 2,5 miljoonaan litraan vuodessa eli Lappeenrannan tuotantoon nähden tuotanto noin kuusinkertaistettiin. Ensimmäisen täyden vuoden (2014) tuotanto oli noin 900.000 litraa.
Tuotanto aloitettiin huhtikuussa 2013 ja virallisia avajaisia vietettiin kaksi kuukautta myöhemmin. Työntekijöitä on alussa palkattuna kuusi.

Päivämäärällä 31.12.2016 Saimaan Juomatehdas Oy ja Malmgårds Bryggeri Ab sulautuivat yhteen, jonka jälkeen toimintaa jatketaan kummassakin panimossa itsenäisinä tehtaina vanhoilla nimillä. Yhtiöiden hallinto jatkoi nimellä MBH Breweries Oy.

Vuoden 2018 huhtikuussa panimon nimeksi vaihdettiin Saimaa Brewing Co.

Etiketit: Mika Vellonen
Logot: Pertti Oksa ja panimon fb sivu
__________
1995 - 1997 Pub Naapuri (Oxa Oy)
1997 - 2002 Pienpanimo Naapuri (Oxa Oy)
2002 - 2013 tehda sijaitsi Lappeenrannassa
2013 - 2014 Saimaan Juomatehdas (Oxa Oy)
2014 - 2016 Saimaan Juomatehdas Oy
2016 - 2018 Saimaan Juomatehdas (MBH Breweries Oy)
2018 - ____ Saimaa Brewing Co. (MBH Breweries Oy)

alustat