HOME WHAT´S NEW COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Kokkola

<< Edellinen _____ Seuraava >>

Gamlakarleby Bryggeri Ab - Kokkolan Panimo Oy
Tontti N:o 54 (Nyk. Kolumäki 1-3)
Skrammelbacken
Kokkola

Aloittanut: 1852
Lopettanut: 1960

Historia:
Kauppias Gustaf Victor Donner sai senaatilta oluttehtaan perustamisoikeuden 17.5.1852. Donnerille tämä oli vain sivutoimi, joten olutta ei valmistettu jatkuvasti. Omistajan mukaan laitos tunnettiin nimellä Donners Ölbryggeri. Tämä ilmeisen pieni oluenpanolaitos rakennettiin täysin uudestaan vuoden 1863 aikana ja valmistui seuraavana vuonna. Vasta tämä uusittu tehdas tunnettiin varsinaisena oluttehtaana. Nimeksi tuli Bryggeri, G. V. Donner.

Donner kuoli marraskuussa 1868 ja tehdas siirtyi leski Lovisa Elisabethin omistukseen. Koska Elisabeth ei taitanut oluttehtaan toimintaa, palkkasi hän tehtävään saksalaissyntyisen panimomestari Joseph Herlerin.
Elisabethillä ei ollut kiinnostusta pitää tehdasta itsellään ja luovutti sen hallinnan vuonna 1871 edesmenneen miehensä veljelle Carl Jacob Sixtus Donnerille. Myöskään Donnerilla ei ollut kiinnostusta oluttehtaaseen, joten hän myi sen vielä samana vuonna panimomestari Herlerille. Kauppakirja allekirjoitettiin raastuvanoikeuden tarkastamana vasta vuonna 1873. Tästä eteenpäin tehtaan maine parani ja oluenmyynti lisääntyi.
Oluenpanonopissa oli myös useita henkilöitä, joista yksi oli Herlerin puolison veli Otto Joel Silfverberg. Aluksi Otto toimi tehtaalla kirjanpitäjänä, mutta muutaman vuoden kuluttua jo varsinaisena oluenpanijana. Vuonna 1876 olutta valmistui yhteensä noin 32.600 litraa.

Kesällä 1877 Herler myi tehtaan merikapteeni Carl August Forsénille. Kauppojen jälkeen Herler muutti Kuopioon. Tehdas sai nimekseen Bryggeri, C. A. Forsén, vaikka toisinaan se mainittiin nimellä Carl Forséns Ölbryggeri. Oluenpanijana toimi edelleen O. J. Silfverberg, joka puolestaan opetti oluenpanijaksi C. A. Forsénin pojan Carl Johan Forsénin. Syksyllä 1878 vasta 16-vuotias Carl Johan Forsén oli oppinut oluenpanijaksi, joten Silfverberg luovutti paikan hänelle ja muutti pois.
Vuonna 1879 olutta valmistui noin 33.800 litraa, jolloin työntekijöitä oli palkattuna seitsemän. Myöhemmin C. J. Forsén kävi vielä saksassa täydentämässä oluenpanotaitojaan valmistuen panimomestariksi.

Omistaja Carl August Forsén kuoli syksyllä 1885 ja tehdas siirtyi leski Johanna Amandalle. Käytännössä toimintaa jatkoi poika panimomestari Carl Johan. Nimeksi tuli Gamlakarleby Bryggeri, C. J. Forsén.

Vuonna 1897 yhtiö liitettiin kaupparekisteriin nimelle Gamlakarleby Ölbryggeri, Carl Joh. Forsén (5.150). Muutaman vuoden kuluttua oluen vuosituotanto oli korkeimmillaan noin 150.000 litraa. Tämän lisäksi valmistui myös mietoja mallasjuomia eli kaljaa. Lisäksi Forsén perusti vuonna 1896 oman yhtiön virvoitusjuomille.

Yllä vuosisadan vaihteen tuotteet.

Lainsäädäntöä muutettiin vuonna 1903 niin, että kaupungin valtuusmiesten päätöksellä oluenmyyntipaikkoja saatiin säännöstellä. Tätä oikeutta ei syystä tai toisesta Kokkolassa käytetty, vaan edelleen kaupungista löytyi jatkossakin kuusi eri ravintolaa, jossa olutta myytiin. Tosin vain kaksi näistä toimi klo 8 jälkeen illalla. Myös oluenmyynti suoraan tehtaalta näytti olevan täysin valvonnan ulkopuolella. Nimittäin uuden säädöksen mukaan ulosmyynti oli kiellettyä tehtaalta klo 6 jälkeen illalla, mutta tehtaalla myyntiä jatkettiin aina klo 8 asti. Lisäksi olutta myytiin pulloittain eikä uuden asetuksen mukaan pelkästään koreittain. Tähän outoon toimintaan ei saatu muutosta ainakaan poliisin toimesta, sillä valvova poliisi oli illalla toisinaan itsekin oluttehtaan renkituvassa oluita maistelemassa. Vasta seuraavana vuonna Vaasan läänin kuvernööri palautti lepsuilevat lainvalvojat ajan tasalle.

Verotusta kiristettiin vuonna 1908 ja uudelleen 1910 niin, että tehdas oli ajautua konkurssiin välittömästi. Veronkorotus oli niin suuri, että kannattavuuden kannalta oli pakko nostaa oluiden myyntihintoja. Korillinen isoja pulloja, joka maksoi ennen 8 markka 75 penniä, maksoi 1.4.1910 lähtien 11 mk. Yksittäisen pullon hinta nousi vastaavasti 35 pennistä 45 penniin.

Vuonna 1914 ensimmäinen maailmansota katkaisi tehtaan toiminnan ja ajautui konkurssiin. Syynä ei ollut kannattamattomuus vaan monenlainen raaka-ainepula. Tähän päättyi tehtaan toiminta toistaiseksi.

Tammikuussa 1915 perustettiin osakeyhtiö nimeltä Gamlakarleby Bryggeri Ab (34.605). Perustaja oli yhtiö AB Hud & Skinnecompaniet - OY Vuota- ja Nahkakomppania (28.357), jonka omistivat kauppiaat Karl Johan Gustafsson, Emil Björk, Eliel ja Hugo Sandbacka. Saman vuoden heinäkuussa oluttehdas siirtyi irtaimistoineen uudelle omistajalle.
Jatkossa itse oluttehtaan asioita hoidettiin nahkatehtailun ohella. Isännöitsijäksi eli oluttehtaan hoitajaksi palkattiin vuonna 1916 panimomestari A. Elliot, jonka tuotteita saatiin myyntiin vuonna 1917. Näin tehdas oli jälleen toiminnassa, mutta samalla kun toiminta lähti liikkeelle, astui voimaan ns. väliaikainen kieltolaki ja lopulta vuonna 1919 varsinainen kieltolaki. Koska tilanne oli tämä, tuotannossa oli ainoastaan alle 2 til. prosenttia alkoholia sisältäviä mallasjuomia sekä sekalaisia virvoitusjuomia.

Muutos toimintaan tuli vuonna 1921, jolloin yhtiön hallitus katsoi parhaaksi myydä tai vuokrata tehdas sellaisenaan halukkaalle jatkajalle. Vuota- ja nahkatehtaan toimitusjohtajana oli tuolloin Eliel Sandbacka. Seuraavana vuonna tehdas vuokrattiin ruotsalaissyntyiselle panimomestari Knut Swen Skadelle ja saksalaissyntyiselle panimomestari Karl Heiningille. Alkuperäisen nahkatehdasyhtiön jäädessä kiinteistön vuokraajaksi, uudet vuokraajat jatkoivat toimintaa nimellä Gamlakarleby Bryggeri, Skade & Heining. Vuokraajista Skadella oli oluttehtaan myös Kristiinankaupungissa ja Vaasassa, jossa myös asui. Näin ollen toiminnasta vastasi mestari Heining. Lisäksi toiminnassa oli mukana Heiningin poika panimomestari Karl Maximiliam (Max) Heining.
Vuonna 1925 Skade kuoli ja hänen vuokra- ym. sopimukset siirtyivät leski Elise Irene Skadelle. Tällä ei ollut vaikutusta oluttehtaan toimintaan.

Leski Skade ajautui konkurssiin keväällä 1932 ja etsi tehtaalle jatkajaa. Syynä konkurssiin oli kieltolain päättyminen ja sen tuoma paine tehtaiden ajanmukaistamiseen eli III oluen tuotantoon. Lisäksi vuokrasopimus oli päättymässä 31.12.1932. Tehtaan ajanmukaistamiseen ei vuokraajilla eikä omistajilla ollut haluja, joten tehdas asetettiin myyntiin. Uudeksi pääosakkaaksi tuli samana vuonna Vaasalainen Bryggeri Ab BOCK. Panimon nimeksi tuli alkuperäinen osakeyhtiö, mutta nyt virallisesti kaksikielisenä, Gamlakarleby Bryggeri Ab - Kokkolan Panimo Oy.

Tehdasta uusittiin ja toiminta jatkui vuoden 1936 maaliskuuhun, jolloin Karl Heining kuoli. Jatkajaksi tuli Heiningin poika Karl Max Heining. Olutta valmistui vuonna 1939 noin 85.000 litraa.

Poika K. M. Heining toimi tehtaalla sota-ajan yli vuoteen 1948, jolloin jatkajaksi tuli Vaasasta BOCKin tehtaalta saksalaissyntyinen panimomestari Karl Fritz Bieglas. Hän toimi tehtaalla vain runsaat kaksi vuotta, jonka jälkeen tehtäviä hoiti norjalaissyntyinen panimomestari Svend Owren.
Vuonna 1953 Karl Max Heining yhteistyökumppaneineen lunastivat BOCKin osuuden tehtaasta. Tehtaan nimi pysyi tässä vaiheessa samana. Seuraavana vuonna Owren muutti pois ja Heining jatkoi panimomestarina tehtaalla.

1950-luvulla Oy Alkoholiliike Ab säännösteli oluiden myyntialueita määräämällä jokaiselle panimolle oman myyntialueensa. Näin ollen toisten kaupunkien panimot eivät kilpailleet keskenään juuri lainkaan. Tämän jälkeen kävi niin, että BOCKin panimon myyntialue ylsi Kokkolan alueelle ja ylikin, joten tämä loi tehtaalle ensikertaa tilanteen, jossa piti kilpailla asiakkaista. Lisäksi BOCK toi Kokkolan markkinoille suuren suosion saanutta A-olutta, jota ei Kokkolan panimossa valmistettu. Varsinaisesti tästä alkoi Kokkolan tehtaan alamäki. Oy Alkoholiliike Ab yritti korjata tilannetta kokkolan tehtaan eduksi mm. laajentamalla sen myyntialuetta, mutta siihen taas ei tuotantokapasitetti riittänyt. Tehdasta yritettiin myös myydä BOCKille, mutta liian pienenä ja huonokuntoisena, kaupoista ei edes neuvoteltu.

Koska tilanne oli muuttunut kaikin puolin epäsuotuisaksi, päätettiin 1950-luvun lopulla lakkauttaa tehdas kokonaan. Yhtiön osakepääoma oli tällöin 4.500.000 markkaa ja sen viimeinen toimitusjohtaja oli Per Strang ja tekninen johtaja panimomestari Karl Max Heining.
Toimintaa jatkettiin vuoteen 1959, jolloin oluen ja muiden juomien valmistus lopetettiin. Yhtiö lakkautettiin seuraavana vuonna.


Vesitorni vasemmassa yläkulmassa. Oluttehtaan tontilla korkea savupiippu.
Kuva otettu lopetusvuoden aikoihin.

Lähteet:
Niemi Jalmari: Suomen panimoteollisuuden vaiheita. Lahti 1952
Matti Turunen: Jos täytätte mun lasini, Helsinki 2002
Bonsdorff Seppo: Suomen panimot, Helsinki 1997
K. H. Renlundin museo: Tapio Kaunisto, ETT
Mallasjuomat-lehti: N:o 4 1936
PRH: 5.150, 28.357, 34.605
Kirkolliset asiakirjat
Sanomalehdet

Kuvalähteet:
Tehtaan ilmakuva: Erkki Urmo
Osakkeen kuva: www.osakekirjakerailijat.fi
Patenttikorkki: Antti Räty
Etiketit: Kim Lindberg (9 ensimmäistä) ja Raimo Leskinen (3 viimeistä)
__________
1864 - 1868 Bryggeri, G. V. Donner (Gustf Victor Donner)
1868 - 1871 Bryggeri, G. V. Donner (Lovisa Elisabeth Donner)
1871 - 1873 Bryggeri, C. J. S. Donner (Carl Jacob Sixtus Donner)
1873 - 1877 Bryggeri, J. Herler (Joseph Herler)
1877 - 1885 Bryggeri, C. A. Forsén (Carl August Forsén)
1885 - 1897 Gamlakarleby Bryggeri, C. J. Forsén (Karl Johan Forsén)
1897 - 1914 Gamlakarleby Ölbryggeri, Carl Joh. Forsén (Karl Johan Forsén)
1915 - 1922 Gamlakarleby Bryggeri Ab (AB Hud & Skinnecompaniet)
1922 - 1925 Gamlakarleby Bryggeri, Skade & Heining (vuokr. K. S. Skade, K. Heining)

1925 - 1932 Gamlakarleby Bryggeri, Skade & Heining (vuokr. E. I. Skade, K. Heining)
1932 - 1953 Gamlakarleby Bryggeri Ab - Kokkolan Panimo Oy (Panimo Oy BOCK ..)
1953 - 1960 Gamlakarleby Bryggeri Ab - Kokkolan Panimo Oy (K. M. Heining .. )

 

Kahakka Brewery
Indolantie 15
Indola
67600 Kokkola
[fb]

Aloittanut: 2018

Historia:
Panimon perusti Nicke Kavilo yhteistyökumppaneineen vuonna 2017.
Ensioluet julkaistiin Kahakka festivaaleilla 17.08.2018.

Logo: panimon fb sivu
__________
2018 - ____ Kahakka Brewery (Oy NBC Brewery Ab)

alustst

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit