Lojo Aktie Bryggeri
Anttila N:o 4 (nyk. Postikatu)
Monkola
Lohjan kylä (nyk. Lohjan kaupunki)
Aloittanut: 1878
Lopettanut: 1914
Historia:
Apteekkari Adolf Wilhelm Hedberg anoi lupaa oluttehtaan perustamiseen Lohjan kylään vuoden 1877 joulukuussa. Lohjan kuntakokous ei lupaa myöntänyt, joten Hedberg lähetti uuden hakemuksen läänin kuvernöörille Helsinkiin. Kuvernööri ei myöskään lupaa myöntänyt vaan siirsi lopullisen päätöksen Senaatin päätettäväksi. Senaatti käsitteli anomusta yli puolivuotta, mutta lopulta 8. marraskuuta 1878 myönsi luvan ja vahvisti yhtiöjärjestyksen. Osakepääoma oli 100.000 markkaa (100 á 1000mk). Panimon nimeksi tuli Lojo Aktie Bryggeri.
Ennen luvan myöntämistä sattui niin, että Hedberg kuoli. Hänen paikalle valittiin speditööri Karl Gustaf Robert Sundström.
Näin ollen yhtiön johtokunnan muodostivat speditööri Karl Gustaf Robert Sundström, siviili-insinööri Gustaf Zitting, panimomestari Carl Noach Pousar.
Itse tehtaan kiinteistön rakentaminen aloitettiin vuoden 1879 maaliskuussa saadun rakennusluvan turvin Mongola nimiselle tontille Lohjan kylään. Runsaan puolen vuoden päästä tehdas oli jo valmiina, ja oluenpano voitiin aloittaa. Ensiolut valmistui vielä vuoden 1879 lopulla. Oluenpanosta vastasi panimomestari Carl Noach Pousar, joka oli toiminut yli 10 vuotta Wiksbergin oluttehtaassa Forssassa.
Sundström erosi yhtiöstä vuoden 1880 lopulla ostettuaan puolet Lohjalaisesta Virkkalan höyrysahasta. Hänen paikalle tuli insinöörikapteeni Alexander Wilhelm Lagerborg, josta tuli samalla myös yhtiön johtokunnan puheenjohtaja.
Panimomestari Pousar toimi tehtaalla vuoden 1881 lopulle, jolloin siirtyi takaisin Forssaan Wiksbergin tehtaalle. Hän pysyi jatkossa yhtenä Lohjan Osakepanimon suurimpana osakkeenomistajana. Pousarin paikalle tuli panimomestari Johan Edvard Willman.
Kun Willman sai ensimmäisiä tuotteita markkinoille, avasi johtaja Lagerborg oluen vähittäismyyntiliikkeen Helsingin Töölöön. Koska Lagerborg kuului myös Kymmene Aktie Bryggerin ja Navala Aktie Bryggerin johtokuntaan sai myymälästä myös näiden tehtaiden tuotteita. Willmanin ensimmäisenä täytenä vuotena eli 1883 valmistui 92.500 litraa olutta.
Vuonna 1884 oluenpanon oppiin tehtaalle tuli Tammelasta Carl Noach Pousarin poika Carl Volter Pousar. Kyseisenä vuonna tuotanto oli 65.000 litraa olutta ja 7.800 litraa mietoja mallasjuomia. Nuorempi Pousar toimi tehtaalla eri tehtävissä vuoteen 1888.
Niin Lohjalla kuin muuallakin Suomessa oluen ulosmyyntiä rajoittivat erinäiset säädökset. Esimerkiksi pyhäpäivinä ja kello kuuden jälkeen illalla ei saanut myydä olutta. Näitä sääntöjä mestari Willman rikkoi toistuvasti ja sai useita henkilökohtaisia sakkorangaistuksia.
Lopulta vuoden 1889 alussa mestari Willman päätti lopettaa työnsä panimoalalla täysin. Hänen paikalle tuli panimomestari Alfred Adrian Ahlström, joka toimi tehtaalla sen sulkemiseen saakka.
Panimon vastustus oli koko sen olemassaolon ajan erittäin suurta ja lisääntyi vain vuosien mittaan. Kuten yllä mainittiin, jopa tehtaan perustaminen oli hankalaa.
Kuntakokous, joka oli Lohjan päättävä elin, käsitteli jatkuvasti panimon aiheuttamia ongelmia. Esimerkiksi ulosmyyntianomus vuodelta 1884, jolloin isännöitsijä Pousar haki kuntakokoukselta hyväksyntää myydä mallasjuomia kauppias Maneliuksen kautta, ei mennyt läpi. Kaikki tapaukset käsiteltiin äänestyksellä ja kyseistä myyntioikeutta vastustivat kaikki kokoukseen osallistuneet.
Tehdasta yritettiin lakkauttaa ja sen myyntioikeuksia supistaa vuodesta toiseen, mutta koska laki oli panimolaitokselle myötämielinen ja tehdas sijaitsi keskeisellä paikalla, ei kaikista rajoituksista ollut näkyvää haittaa. 1890-luvulla raittiusliikkeen uusin keksintö oli täydellinen juomalakko, jota edusti Lohjalla työväen kieltoliike. Kieltoliikkeeseen eivät osallistuneet kaikki ja tämä oli kaiketi Lohjan kuntakokouksen mielestä yksi suurimmista ongelmista, nimittäin juopottelu näkyi ja kuului edelleen tienposkessa, pihoilla ja toreilla. Kuntakokouksen mielestä lisäongelmia tuottivat mm. paikalliset työ- ja joutomiehet ja ns. "matkustavat sällit". Heille ei kuntakokous voinut myöskään mitään.
Osa kuntakokouksen anomuksista astui myös voimaan. Näistä yksi merkittävimpiä oli vuoden 1896 alusta voimaan tullut oluenmyyntikielto kunnan kestikievareissa.
Joulukuussa 1896 pidetyssä yhtiökokouksessa yhtiön johtokuntaan kuuluivat entisinä jäseninä C. N. Pousar, A. W. Lagerborg ja G. Zitting sekä uutena varajäseneksi valittu oluenpanija Carl Volter Pousar. Johtokunnan muutos vahvistettiin seuraavan vuoden alussa.
Lohjan Osake Panimo 1900-luvun alussa
Seuraava merkittävä tapahtuma tehtaan toiminnassa oli vuoden 1904 kevät, jolloin tehtaan lakkauttamista ajettiin voimakkain keinoin. Tällöin Uudenmaan kuvernöörin ja Lohjan kuntakokouksen yhteistyöllä tehdas saatiin lopettamaan oluenpanot vuodeksi. Taustalla olivat tietysti myös juomalakkojen keskuskomitea ym. raittiusjärjestöt. Virallinen selitys tapahtumaan kuului seuraavasti: "...että Lohjan oluttehtaan panimomestarilla ei voi katsoa olevan niitä ominaisuuksia, joita oluenmyynnin harjoittamista varten vaaditaan, on kuvernööri mallasjuomain myymisestä ja anniskelusta 2. päivä huhtikuuta 1883 annetun asetuksen 23 §:n nojalla kieltänyt mainittua tehdasta enää olutta myymästä".
Kielto astui voimaan kesäkuun viimeinen päivä 1904 ja oli voimassa tasan vuoden.
Viikko myyntikiellon loputtua kävi niin, että yhtiön hallituksesta Lagerborg kuoli. Tämä ei toiminnan kannalta tahtia hidastanut vaan hänen paikalle nousi nuorempi herra Pousar. Samaan aikaan vanhempi Pousar toimi isännöitsijänä.
Vuonna 1906 markkinoille saatiin yhteensä ennätykselliset 83.000 litraa olutta. Lisäksi valmistui muitakin juomia. Huippuvuodet olivat tämän jälkeen kuitenkin takanapäin. Veronkorotukset vuosina 1908 ja 1910 aiheuttivat mallasjuomien osalta lähes toiminnan lamaantumisen ja tuleva maailmansota muine vaikeuksineen toiminnan päättymisen. Yhtiökokouksessa joulukuun alussa vuonna 1914 esitettiin panimon sulkemista. Päätös oli yksimielinen ja toiminta lopetettiin 30.12.1914.
Seuraavana vuonna tehtaan kiinteistö paloi.
Teksti: Eino Wasstöm, Antti Räty
Tehtaan kuva: Lohjan museo
__________
1878 - 1914 Lojo Aktie Bryggeri (useita omistajia)
