Waanis Bryggeri – Waanin Oluttehdas
Waanis Bryggeri perustettiin vuonna 1861, kilpailemaan Länsi-Suomen olutmarkkinoista. Tehdas sijaitsi Eurassa, Waanin ratsutilan yhteydessä. Tehtaan perustaja oli tilan silloinen omistaja Andreas Johannes Parmenion Timm (1). Samana perustamisvuotenaan myös itse oluttehdas laitteineen eli ”Pryki” rakennettiin.
Ensimmäinen panimomestari oli Frans Anton Eiberger (2), joka aloitti tehtaassa vuoden 1861 lopulla. Vuoden 1862 alusta saatiin markkinoille ensimmäiset oluet eli ”Waanis Öl” ja ”Bayerskt Öl”. Näitä oluita myytiin heti alusta alkaen Turussa, Uudessakaupungissa, Raumalla sekä Porissa. Olutta sai koreittain suoraan tehtaalta hiukan halvemmalla. Alla olevasta hinnastosta selviää, että Baijerin olut maksoi 8 kopeekkaa pullo.
[25.2.1862 Åbo Underrättelser]
Lennokkaasta alustaan huolimatta Timm tarjosi tehdastaan vuokralle jo vuoden 1863 toukokuussa. Uutta jatkajaa ei kuitenkaan heti löytynyt. Ilmoituksen mukaan oluttehdas annettiin vuokralle toimintakuntoisena.
Vuonna 1865 Eiberger muutti Poriin ja tilalle palkattiin Uudeltakirkolta (nyk. Kalannista) panimomestari Abraham Alfred Nordström (3). Uuden mestarin voimin olutta toimitettiin janoisten suihin vajaat kaksi vuotta, kunnes Waanin tilan isäntä vaihtui. Nordström muutti samalla takaisin Uudellekirkolle.
Vuonna 1867 tilan omistajaksi tuli Paul Isak Sallmén (4). Uuden omistajan myötä osa oluttehtaan työväestäkin vaihtui. Marraskuun alusta vuonna 1868 oluttehtaan vuokraajaksi saatiin Saksalainen panimomestari Filip Fredrik Kristofer Fischer (5). Mestari muutti Euraan jo vuonna 1867, mutta vuokrasopimus allekirjoitettiin vasta seuraavana vuonna. Alla ensimmäinen ilmoitus uuden mestarin aloittaessa vuokraajana.
[24.12.1868 Åbo Underrättelser]
Ensitöikseen Fischer valmisti Wiener dubbelt-lageröl nimisen oluen. Toiset oluet olivat Bayerskt dubbelt-lageröl ja Swenskt dubbelt-lageröl. Dubbelt-öl käännettiin suomenkielelle toisinaan muotoon väkevä-olut. Alkoholin määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta se saattoi olla jopa yli 6 prosenttia. Työntekijöitä oli tehtaalla enimmillään kolme sekä lisäksi muutamia renkejä hevosineen. Lisäksi tehtaalla oli muutama pullonpesijätär.
[7.1.1870 Sanomia Turusta]
Fischerin aikanaan tehdas oli mahdollisesti parhaissa käsissään, ainakin tuotteiden osalta. Joka tapauksessa ajat olivat kovia ja se näkyi heti myynnissä. Pikkuhiljaa tuotteiden myynti laski ja jo vuoden 1870 lopulla päätettiin valmistaa viimeiset erät olutta. Alla kuvattuna tiettävästi viimeinen lehtimainos. Jälleenmyyjänä on Porilainen kauppias Ad. Rohde. Vuoden 1871 tammikuussa mestari muutti Kaarinaan.
[23.7.1870 Björneborg]
Pieni yritys jatkaa toimintaa oli vielä olemassa, sillä kun edellinen mestari muutti pois, panimomestari Abraham Alfred Nordström (3) saatiin takaisin. Nordström valmisti kahta eri olutta, Waanis Öl ja Bayerskt Öl. Hän toimi tehtävässään noin kaksi vuotta kunnes hänkin muutti Raumalle 16. lokakuuta 1873.
Tämän jälkeen Vaanin tilalla ei valmistettu enää olutta.
Kirjoittanut Antti Räty
Jos jollain on tarkempia tietoja, otan niitä ilomielin vastaan osoitteeseen antttir(a)email.com Kiitos!
Viitteet:
(1) Andreas Johannes Parmenion Timm, s. 13.8.1832 Eura, k. 5.3.1877 Hinnerjoki. Käytti myös nimeä Anders Johan Parmen Timm.
(2) Frans Anton Eiberger, s. 30.3.1826 Ober-Riffingen, Würtenberg, vih. 24.8.1862 Eura, Johanna Karolina Ramstadius, s. 19.8.1832 Suodenniemi, Lapset Eurassa: 1862 Johanna Ottilia ja 1864 Johan Georg.
(3) Abraham Alfred Nordström, s. 21.11.1832 Tukholma, Ruotsi, vih. 1872 Eura, Alma Johanna Sofia Wilhelmsborg, s. 1845 Viipuri. Lapsi Uudellakirkkolla: Carl Axel s. 1869.
(4) Paul Isak Sallmén, s. 11.11.1819 Ruovesi, k. 13.3.1901 Eura.
(5) Filip Fredrik Kristofer Fischer, s. 17.8.1819 Schweinfurt, Baijeri. Kävi Weihenstephanin panimomestarikoulun 1850 luvun alussa. Muutti suomeen 1856 syksyllä. Muutti 1857 Tammelaan ja rakensi oluttehtaan Wiksbergin kartanoon. Ensiolut siellä oli Dubbelt Muenchner Lager-Öl . Muutti vuonna 1863 Jokioisiin ja perusti sinne pienen oluttehtaan. Valmisti sekä myi pieniä eriä Bayerskt Öhl nimistä olutta (mainos alla). Muutti Poriin ja toimi Baijerilaisen Oluttehtaan panimomestarina. Muutti vuonna 1867 Euraan, jossa toimi Waanin oluttehtaassa vuoteen 1871. Tämän jälkeen muutti Koriston tilalle Kaarinaan. Muutti vuonna 1876 Turkuun. Toimi Turussa kauppiaana, mutta haki panimomestarin tointa aktiivisesti. Muutti Turusta Lempäälään Rautilan tilalle vuonna 1882 tammikuussa ja kuoli siellä 17. heinäkuuta 1883. Vihitty Eurassa 1868: Johanna Lovisa Hemstedt, s. 25.9.1830 Turku. Ei yhteisiä lapsia. Mestari oli lisäksi, koko Suomessa oloaikanaan useissa oluttehtaissa mm. Turussa auttamassa sekä opastamassa rakennus- että valmistusprosesseissa.
[1.5.1863 Hämäläinen]
J. J. Jägerroos oli Hämeenlinnalainen kauppias.
Lähteet:
Kansallisarkisto: Senaatin pöytäkirjat 1862, Kirkonkirjat: Tammela, Eura, Turku, Pori; kastetut, vihityt, kuolleet, muuttaneet, rippikirjat, 1860-1880. Suomen Sukututkimusseura HisKi.
Sanomalehdet: 25021862 Åbo Underrättelser no 24, 01051863 Hämäläinen no 18, 24121868 Åbo Underrättelser no 153, 24121869 Björneborg no 52, 07011870 Sanomia Turusta no 1, 23071870 Björneborg no 29, 09071878 Helsingfors Dagblad no 183.
Omat arkistot.
Vaanin tila.
