F. M. Gerlin, Bryggeri
Thölberginkatu
Vaasa

Aloittanut: 1826
Lopettanut: 1869

Historia:
Tukholmalaissyntyinen kauppias Frans Magnus Gerlin perusti oluttehtaan Vaasaan loppuvuonna 1826. Tehdas rakennettiin ja tuotanto aloitettiin seuraavana vuonna.

Vuosikymmeniä kaupungin ainoana varsinaisena oluttehtaana tuotteilla oli kysyntää. Kysynnän lisääntyessä Gerlin ryhtyi valmistamaan Baijerin olutta (eli pohjahiivamenetelmällä valmistettua olutta) ensi kerran vuonna 1850, joten häntä voi pitää tämän oluttyypin lipunkantajana Suomessa. Vuoden 1851 alusta lähtien tuotannossa oli Baijerin olut, Ruotsin olut, portteri ja sima.
Tulipalo tuhosi ns. Vanhan Vaasan kokonaan vuonna 1852 ja sen mukana paloi myös Gerlinin oluttehdas. Tehdas rakennettiin kuitenkin nopeasti uudelleen ja toiminta jatkui. Tehdas menestyi tämän jälkeen erinomaisesti, sillä Vaasan kaupungin rakennustyömailla oli mm. runsaasti ulkopaikkakuntalaisia rakennusmiehiä.
Tehtaan laajennuksien aikaan, vuosina 1858-1861, tuotanto oli kokonaan pysähdyksissä. Laajennusten jälkeen F. M. Gerlinin poika Oskar Theodor Gerlin, joka oli opiskellut itsensä panimomestariksi, vastasi oluenpanoista. Ennätysvuosina 1862 ja 1863 olutta valmistui hiukan yli 82.000 litraa vuodessa.

Isä Gerlin kuoli vuonna 1867 ja tehdas siirtyi lopullisesti hänen pojilleen panimomestari Oskar Theodorille ja kauppias Karl Frans Ludwigille. He eivät rekisteröineet tehdasta omiin nimiinsä, vaan jatkoivat vanhalla nimellä.

Kauppias Karl Frans Ludwig Gerlin ajautui konkurssiin omien sijoitustensa kanssa vuonna 1869 ja tämän mukana oluttehdas jouduttiin lopettamaan.

Pullo: Panu Hakama - Orimattilan Pullomuseo. Kuvattu ns. sinettipullo on todennäköisesti Bergan lasitehtaasta 1850-luvun alusta.
__________
1826 - 1867 F. M. Gerlin, Bryggeri (Frans Magnus Gerlin)
1867 - 1869 F. M. Gerlin, Bryggeri (Oskar Theodor Gerlin, Karl Frans Ludwig Gerlin)

F. F. W. Nyberg, Bryggeri
Postikatu 24
Mustasaaren kunta

Aloittanut: 1853
Lopettanut: 1854

Historia:
Oluenpanija Frans Fredrik William Nyberg perusti oluttehtaan vuonna 1853. Tehdas sijaitsi silloisen vanhan Vaasan itäisen tullin ulkopuolella eli Mustasaaren kunnan puolella, sillä kaupunki ei antanut tuhoisan palon (1852) jälkeen lupaa perustaa oluttehtaita kaupungin rajojen sisäpuolelle. Nykyisin ko. osoite sijaitsee Vaasan kaupungin rajojen sisäpuolella. Yhteistyökumppanina toimi Vaasalainen kauppias E. O. Hamrén.
Tehtaan tuotantotilat ja kiinteistöt valmistuivat nopeasti vuoden 1853 aikana. Valmistuttuaan tehtaasta löytyi keittohuone, jossa oli yksi paikalleen muurattu kuparikattila sekä mallastamo. Mallastamo sijaitsi samassa pihapiirissä, mutta erillisessä rakennuksessa. Tuotannossa mainitaan olleen olut ja sima.
Nyberg kuoli seuraavan vuoden elokuussa ja toiminta lopetettiin.
__________
1853 - 1854 F. F. W. Nyberg, Bryggeri (Frans Fredrik William Nyberg)

J. S. Crohns, Bryggeri
Södra Tull (nyk. Kauppiaankatu)
Vaasa

Aloittanut: 1855
Lopettanut: 1860

Historia:
Vuonna 1855 kauppias ja oluenpanija Jacob Samuel Crohns perusti oluttehtaan silloisen vanhan Vaasan kaupungin rajojen sisäpuolelle, jolloin oluttehtaiden perustaminen kaupunkiin oli jälleen sallittua. Tuotannossa oli olut ja kalja.
Crohns lopetti valmistuksen syyskuussa 1860 ja yritti vuokrata tehdastansa, mutta ei saanut sitä vuokrattua. Muutaman kuukauden kuluttua tästä Crohns kuoli.
__________
1855 - 1860 J. S. Crohns, Bryggeri (Jacob Samuel Crohns)

Sandvikens Öl- och Porterbryggeri
Raastuvankatu
Vaasa

Aloittanut: 1862
Lopettanut: 1895

Historia:
Maanviljelijä Fredrik Wilhelm Granberg ja saksalaissyntyinen panimomestari Friedrich Christofer Heinrich Grützmacher perustivat oluttehtaan vuonna 1862. Tehdas rakennettiin ja oli täysin toimintakuntoisena seuraavan vuoden keväällä. Ensimmäiset tuotteet olivat baijerin olut ja portteri sekä kesäkuun alussa bock olut. Lisäksi vielä saman vuoden joulukuussa myyntiin tuli mahdollisesti Suomen ensimmäinen pohjahiivamenetelmällä pantu joulu olut.
Aloitusvuonna 1863 (toukokuusta joulukuuhun) valmistui 18.500 litraa olutta, 500 litraa portteria ja 500 litraa kaljaa.
Tehtaan niminä mainitaan Sandwiks Bryggeri, F. Granberg & Comp. sekä suomennettuna Hietalahden Oluttehdas.

Vuoteen 1869 mennessä Granbergin ja Grützmacherin välille oli syntynyt riitaa, joka johti lopulta siihen, että Grützmacher ilmoitti lopettavansa yhteistyön heti. Hän myi osuutensa tehtaasta Granbergille ja muutti Kristiinankaupunkiin ja aloitti työnsä Turha Oluttehtaassa. Hänen jälkeensä oluenpanijaksi saatiin baijerilaissyntyinen panimomestari Jacob Friedrich Ludwig Sippel.

Omistaja Granberg myi vuonna 1870 osuutensa merenkulunopettaja Fredrik August Birlingille. Birling ei ikävä kyllä taitanut alaa lainkaan vaan saattoi sen konkurssiin vuoden 1871 alussa. Konkurssin lisäksi tehtaalla tapahtui saman vuoden maaliskuussa oluen keittohuoneessa paha tulipalo. Näin ollen tehdas rakennettiin osittain uudestaan, jonka jälkeen varsinainen tehtaan myynti aloitettiin. Huutokauppa pidettiin, mutta kauppoja ei syntynyt. Lopulta syksyllä konkurssin hoitajat hyväksyivät panimomestari Sippelin tarjouksen.

Sippelin omistusaikana ensiolut saatiin markkinoille joulukuussa 1871 ja oli nimeltään Wasa Öl. Tästä eteenpäin myynnistä vastasi Sippelin vaimo Therese Sofia Charlotta Sippel. Myös poika Adolf Oscar Fredrik sai täydellisen koulutuksen oluenpanoon. Tehdas tunnettiin seuraavat 15 vuotta nimellä Sippels Bryggeri. Vuonna 1877 valmistui noin 20.000 litraa olutta.
Panimomestari isä Jacob Friedrich Ludwig Sippel kuoli tammikuussa 1880 ja tehdas siirtyi perikunnalle eli käytännössä vaimon ja pojan hallintaan. Tuotannosta vastasi jatkossa tietysti poika Adolf Oscar Fredrik Sippel. Noin vuonna 1886 tehdas oli siirtynyt jo kokonaan hänen omistukseensa.

Adolf Oscar Fredrik Sippelin omistuksessa tehdas ehti olla vain noin puoli vuotta, kun jo toukokuussa 1886 hän myi sen Koiviston Olutpanimon (ent. Viipurin lääni) oluenpanijalle Axel Adolf Hellströmille. Hinta tehtaasta oli 24.000 markkaa sisältäen kaikki kalustot sekä hevoset.
Tehtaan luovutus tosin tapahtui vasta puolen vuoden kuluttua lokakuun alusta, sillä Hellströmin vaimo Ingeborg halusi synnyttää lapsensa mieluummin ennen muuttoa Vaasaan. Tehtaan luovutuksen jälkeen poika Adolf Oscar Fredrik Sippel siirtyi Hollolan kuntaan Laitialan Oluttehtaaseen.
Uuden omistajan ensituotteet olivat baijerin- ja ruotsinolut sekä sima.

Oluenpanija Hellström ei ehtinyt toimia tehtaassa kuin vuoden 1887 joulukuulle, jolloin tulipalo tuhosi tehtaan täydellisesti. Uuden tehtaan rakennuslupa saatiin heti seuraavan vuoden tammikuussa kaupunginvaltuuston hyväksymänä ja se valmistui kevään aikana. Uusi tehdas oli keittokapasiteetiltaan vain noin puolet entisestä ja oli täten Vaasan seudun pienin oluttehdas. Ainoastaan Lallin oluttehtaan tuotanto oli hetkellisesti pienempi kuin tämä. Tästäkin huolimatta Hellström hoiti tehdasta hyvin ja sai laadukkaasta oluestaan kiitosta.

Seuraavien vuosien aikana toiminta kuitenkin hiipui pikkuhiljaa lähes olemattomiin. Lopulta vuoden 1895 alussa Hellström ilmoitti, että oluenpano sekä muukin toiminta tehtaassa on lopetettu viime vuoden lopussa.
__________
1862 - 1869 Sandwiks Bryggeri (Granberg, Grützmacher)
1869 - 1870 Sandwiks Bryggeri (Fredrik Wilhelm Granberg)
1870 - 1871 Sandwiks Bryggeri (Fredrik August Birling)
1871 - 1880 Sandwiks Bryggeri (Jacob Friedrich Ludwig Sippel)
1880 - 1886 Sandwiks Bryggeri (perikunta, Therese Sofia Charlotta Sippel)
1886 - 1886 Sandwiks Bryggeri (Adolf Oscar Fredrik Sippel)
1886 - 1895 Sandwiks Bryggeri (Axel Adolf Hellström)

Wasa Engelsk Öl- och Porterbryggeri
Vöyrinkatu 3
Vaasa

Aloittanut: 1862
Lopettanut: 1867

Historia:
Oluttehtaan perustivat tullinhoitaja Erik Selin, kauppias Johan Fredrik Sewón, merikapteeni ja kauppias Anders Johan Jässberg ja notaari Simeon Tennander vuonna 1862. Tehdas rakennettiin Pitkälahden rantaan ja oli valmiina vuoden 1863 jouluna, jolloin ensioluet tulivat markkinoille. Ensimmäisen kahden kuukauden aikana valmistui mm. 1.500 litraa englantilaista portteria, 4.700 litraa englantilaista ale olutta ja 1.000 litraa kaljaa. Tehdasta kutsuttiin sijaintinsa mukaan myös nimellä Långviks Bryggeri - Pitkälahden Oluttehdas.

Tehtaalla oli alusta alkaen kuitenkin suuria ongelmia. Ongelmia voisi kutsua nimellä domino efekti. Mainittakoon, että kauppias Sewón riitaantui jo rakennusvaiheessa ja jättäytyi pois maaliskuussa 1863. Selin, Jässberg ja Tennander vuokrasivat tehtaan kauppias Anton Borgille, joka palkkasi oluenpanijaksi skotlantilaisen panimomestari John Cockerlinen.
Tämän jälkeen ongelmat varsinaisesti alkoivat. Tehtaan rakennusvaiheessa rahoittajana ja isännöitsijänä toiminut Erik Selin kuoli maaliskuussa 1864 eli neljä kuukautta aloituksen jälkeen. Hänen kuoltua kävi ilmi, että hän oli kavaltanut työpaikaltaan tullikamarista 15.000 markkaa, joilla tehdasta rakennettiin. Tästä johtuen, oikeus katsoi, että Selinin perikunnalla ei ollut täyttä perintä oikeutta vainajan omaisuudelle. Tässä vaiheessa mm. osa kiinteistöistä kirjattiin Selinin velkojille.
Seuraavina vuosina tehdasta huutokaupattiin ja myytiin toimivana kaikkine laitteineen useaan otteeseen. Tehtaan kalustoon kuului mm. kaksi kuparipannua, joiden kummankin koko oli 3.600 litraa. Jostain syystä tehdasta ei saatu myytyä. Cockerlinen ansiosta tehdas oli kokoajan toiminnassa.

Selinin kuoltua isännöitsijäksi valittiin Tennander, sillä vuokraaja Borg lopetti myös Selinin kuoleman jälkeen. Jäljelle jäi siis vain Jässberg, Tennander sekä ulkopuolisena palkollisena panimomestari Cockerline. Koska valmistusluvat olivat vainaja Selinin hallussa, joutuivat Jässberg ja Tennander anomaan senaatilta uudet luvat, jonka he saivat 1. kesäkuuta 1864.

Yksi suurimmista ongelmista oli kuitenkin Cockerlinen valmistamat oluet. Alun perin Anton Borg palkkasi arvostetun panimomestari Cockerlinen, jotta laatu olisi mahdollisimman hyvä. Laatu olikin hyvä, erityisesti ale-, stout- ja porter oluiden osalta, mutta hyvä laatu ei tarkoita suoraan hyvää myyntiä. Ja myynti nimenomaan oli suurin ongelma. Kyseisiä englantilaisia olutlajeja kun ei suomessa arvostettu yhtälailla kuin ns. baijerin olutta. Tuotantoa oli myös myyntiin nähden aivan liikaa, sillä jo marraskuussa 1864 mm. myymätöntä stouttia ja portteria oli varastot täynnä eli noin 40.000 litraa ja lisää oli kokoajan tulossa.

Isännöitsijä Tennander olisi halunnut kilpailla markkinoita hallitsevan baijerilaisen oluen saralla, mutta mestari Cockerline kieltäytyi valmistamasta sitä. Syyksi hän ilmoitti, että "mitään sopimusta kyseisen oluen valmistuksesta ei ole". Alkuperäinen sopimushan oli Anton Borgin ja Cockerlinen välinen ja siitä Cockerline ei halunnut luopua. Hinnoittelun takia on selvää, että oluet eivät menneet kaupaksi, nimittäin baijerin olut maksoi yleisesti noin 6 kopeekkaa pullo, kun sitä vastoin Cockerlinen double brown stout jopa 40 kopeekkaa pullo.
Cockerline piti päänsä loppuun asti, joten kaikki valmistuksessa olleet oluet olivat englantilaistyyppisiä stoutteja, porttereita ja ale oluita. Lopulta aivan vuoden 1866 alussa Cockerline lopetti ja muutti ulkomaille. Käytännössä juuri tähän loppui tehtaan toiminta.

Tämän jälkeen tietysti tehtaan huutokauppailu jatkui, mutta laihoin tuloksin.
Tennander kuoli syyskuussa 1867, joten edessä oli konkurssi.
__________
1862 - 1863 Wasa Engelsk Öl- och Porterbryggeri (Selin, Sewón, Jässberg, Tennander)
1863 - 1864 Wasa Engelsk Öl- och Porterbryggeri (Selin, Jässberg, Tennander)
1864 - 1867 Wasa Engelsk Öl- och Porterbryggeri (Jässberg, Tennander)
1867 - 1867 Wasa Engelsk Öl- och Porterbryggeri (Jässberg)

Lalli Bryggeri Ab
Anixorvägen
Veikkaala
Mustasaaren kunta

Aloittanut: 1863
Lopettanut: 1910

Historia:
Tämä tehdas ei sijainnut Vaasan rajojen sisällä vaan Mustasaaren kunnan puolella Veikkaalan kylän Anixorissa. Mainittakoon, että lähin juna-asema oli Mustasaaren Tuovilassa (Toby) ja tästä syystä tehdas mainitaan joissain lähteissä virheellisesti tällä osoitteella.
Myöhemmissä Vaasan kaupungin laajennuksissa Veikkaalan kylän alueet Mustasaaressa eivät siirtyneet Vaasan kaupungin piiriin.

Oluttehtaan perustivat Gustaf Edward Cederlöf ja kauppias Herman Lehtinen Sederlöfin omistamalle Lallin tilalle vuonna 1863. Cederlöf toimi isännöitsijänä ja Lehtinen oluenpanijana.
Toimintakuntoisena tehdas oli seuraavan vuoden alussa ja toukokuussa myyntiin tuli baijerskt-öl.
Vuoden 1865 keväällä Lehtinen muutti sukunimensä Pörniksi ja Cederlöf kuoli puolen vuoden kuluttua tästä marraskuussa. Tehdas pysyi kaikesta huolimatta toiminnassa Pörnin johdolla vuoteen 1868, jolloin hän muutti Vähäkyröön. Tämän jälkeen toiminnalle haettiin jatkajaa yli puoli vuotta.
Lallin tilan uudeksi omistajaksi tuli kesäkuussa 1869 Johan Erik Keto ja oluttehtaan omistajaksi ja isännöitsijäksi Mathias Sevón.
Sevónin yhteistyökumppanina oluttehtaalla oli Jacob Pörn, joka lopetti seuraavana vuonna ja luovutti paikkansa oluenpanija Carl Johan Pörnille, joka osti puolet oluttehtaasta.

Kaksikko Carl Pörn ja Mathias Sevón johtivat tehdasta vuoteen 1878, jolloin oluenpanijaksi tuli ruotsalaissyntyinen panimomestari Johan Pettersson. Carl Pörn kuoli vuonna 1888 ja Sevon jatkoi Petterssonin kanssa yhdessä, mutta tehdas asetettiin myyntiin. Myytyä sitä ei kuitenkaan heti saatu. Vasta vuoden 1890 syyskuussa Carl Pörnin osuuden tehtaasta osti Anders Willför 3.552 markalla.

Vuoden 1891 syyskuussa Lallin oluttehdas rekisteröitiin nimelle Lalli Ölbryggeribolag. Yhtiön perustivat Anders Keto ja panimomestari Johan Pettersson. Isännöitsijäksi tuli Keto. Panimon yhteyteen rakennettiin myös virvoitusjuomaosasto.

Tulipalo tuhosi tehtaan täydellisesti toukokuussa 1898, mutta se rakennettiin heti uudestaan. Toinen tulipalo tapahtui helmikuussa 1899 ja taas se rakennettiin uudestaan. Valmistuttuaan Anders Kedon paikalle vaihdettiin isännöitsijäksi Anders Westman.

Vuoden 1904 kesäkuun 3. päivä yhtiö rekisteröitiin osakeyhtiöksi. Nimeksi tuli Lalli Bryggeri Aktiebolag. Johtokuntaan kuuluivat kauppias Hugo Wigard, kauppias J. G. Söderlund, tuomari Odo Sandelin, asemapäällikkö A. M. Lundström, proviisori Oskar Granlund. Toimitusjohtajaksi valittiin Wigard. Osakepääoma oli 70.000 markkaa. Osakeyhtiön aikana ensimmäisenä oluena markkinoille tuli lageröl.

Vuonna 1904 johtajaksi vaihdettiin Söderlund ja oluenpanijaksi palkattiin ruotsalaissyntyinen panimomestari Waldemar Richard Brüning.

Toukokuussa 1908 panimonomistaja Alfred Herler Uudestakaarlepyystä ensin vuokrasi ja lopulta osti tehtaan. Tuotannossa oli tästä lähtien baijerin-, pöytä- varasto- ja pilsner oluita sekä jääkellarijuomaa. Oluenpanijana toimi hetken myös ruotsalaissyntyinen panimomestari Gustaf Olof Djurling.

Vuoden 1909 joulukuun 22. päivä Herler perusti yhteistyökumppaneineen Vaasan Painohiivatehdas Osakeyhtiön. Yhtiön johtokuntaan kuuluivat Alfred Herler, John Hjorth, kauppias John Halonen, kauppias G. L. Hasselblatt ja ravintoloitsija Emil Rundqvist. Osakepääoma oli 150.000 markkaa. Samassa perustamiskokouksessa yhtiö osti Lallin oluttehtaan 65.000 markalla.
Mutta jo saman kuukauden 27. päivä Herler ilmoitti lopettavansa kaiken mallasjuomien valmistuksen tehtaassa. Tämän jälkeen tuotannossa oli vain hiivaa. Hiivaa tehtailtiin noin vuosi, kunnes vuoden 1911 helmikuussa ilmoitettiin yhtiön lopetuksesta.

Etiketit: Raittiuden olutta Seppo Bonsdorff, kaikki muut Kim Lindberg
__________
1863 - 1865 Lalli Ölbryggeri (Herman Lehtinen, Gustaf Edward Cederlöf)
1865 - 1865 Lalli Ölbryggeri (Herman Pörn, Gustaf Edwad Cederlöf)
1865 - 1869 Lalli Ölbryggeri (Herman Pörn)
1869 - 1870 Lalli Ölbryggeri (Mathias Sevón, Jacob Pörn)
1870 - 1887 Lalli Ölbryggeri (Mathias Sevón, Carl Johan Pörn)
1887 - 1890 Lalli Ölbryggeri (Mathias Sevón)
1890 - 1891 Lalli Ölbryggeri (Mathias Sevón, Antti Willför)
1891 - 1899 Lalli Ölbryggeribolag (Anders Keto, Johan Pettersson)
1899 - 1904 Lalli Ölbryggeribolag (Anders Westman, Johan Pettersson)
1904 - 1908 Lalli Bryggeri Aktiebolag (Wigard, Söderlund, Sandelin,...)
1908 - 1909 Lalli Bryggeri Aktiebolag (Alfred Herler)
1909 - 1909 Lalli Bryggeri Aktiebolag (Vaasan Painohiivatehtas Osakeyhtiö)

Lahti Ölbryggeri
Gerbyntie 14
Mustasaaren kunta

Aloittanut: 1865
Lopettanut: 1928

Historia:
Oluttehtaan perustivat kauppiaat Carl Johan Hartman ja oluenpanija John Axel Lindeman vuonna 1865. Tehdas rakennettiin valmiiksi vuoden 1866 aikana niin, että ensioluet bayerskt öl ja swenskt öl tulivat markkinoille loppusyksystä 1866. Tehtaan nimeksi tuli Lahti Ölbryggeri.

Oluenpanija Lindeman kuoli heinäkuussa 1868, joten hänen osuutensa tehtaasta siirtyi leski Maria Amalia Lindemanille. Tästä eteenpäin oluenpanosta vastasi ruotsalaissyntyinen panimomestari Johan Pettersson. Hän siirtyi Lahden tehtaaseen Ilmajoen Seppälän oluttehtaasta. Oluiden lisäksi tuotannossa oli myös limonadeja ja vesiä.
Pääomistaja Hartmanilla oli maahantuontiliike, joka oli hänen ensisijainen yrityksensä. Lisäksi Lindemanin leskellä oli mieheltään jäänyt niin ikään maahantuontiliike. Näin ollen omistajat eivät puuttuneet oluttehtaan toimintoihin, vaan koko tehdas oli täysin Pettessonin vastuulla. Pettesson toimi tehtaassa myös isännöitsijänä. Tehdasta kutsuttiin yleisesti Petterssons Bryggeriksi.
Pettersson toimi tehtaassa vuoden 1873 alkuun, jolloin siirtyi Kurikkaan perustamaansa oluttehtaaseen. Petterssonin lähdettyä Hartman rekisteröi yhtiön osakeyhtiöksi nimelle Lahti Ölbryggeri Ab.

Tehtaan oluentuotannon kasvu 10:ssä vuodessa oli huomattava, sillä kun koko vuonna 1868 tuotanto oli 30.000 isoa pulloa olutta, oli se vuonna 1877 jo 270.000 isoa pulloa. Samalla työntekijöiden lukumäärä oli noussut vastaavasti kolmesta neljääntoista. Suurin vuosituotanto oli vuonna 1879, jolloin olutta valmistui noin 300.000 isoa pulloa (noin. 195.000 litraa).
Tehtaalla meni kaikin puolin hyvin, vaikka tuotantoa ei tulevaisuudessa lisätty enää samassa suhteessa. Vuodesta 1883 oluet sai tilata jopa puhelimella (numero 19). Mainittakoon, että ensimmäisen puhelintilauksen teki itse omistaja Hartman omaan liikkeeseensä.
Vuonna 1884 työntekijöitä oli 16 ja tuotanto 135.000 litraa olutta ja 20.000 litraa kaljaa.

Tehtaan valtakausi kesti vuoden 1891 lopulle, nimittäin kun vuonna 1890 tuotanto oli yli kaksi kertaa suurempi kuin kilpailijaksi nousseen Vaasan Oluttehdasyhtiön (Wasa Ölbryggeribolag), oli se vuonna 1991 vain noin 2.000 litraa suurempi.

Lopulliset muutokset tulivat vuoden 1892 aikana, kun Bryggeri Aktiebolag BOCK sai valmiiksi oman oluttehtaansa aivan Lahden oluttehtaan viereen.
Käytännössä näiden kahden tehtaan tontti oli lohkottu samasta isosta tontista (nyk. Gerbyntie 14). Joka tapauksessa BOCKin tehtaan rakentaminen aivan Lahden tehtaan viereen aiheutti tiettyä närää Hartmanin osalta. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että juuri se osa tonttia, jonne BOCKin tehdas rakennettiin, oli hankalasti läheisen järven ja osittain Lahden oluttehtaan välissä. Ja juuri tämän tontin läpi Hartman oli vetänyt aikoinaan vesijohdon järvestä tehtaalle. BOCKilla ei katsottu vesijohtoa hyvällä vaan heidän johtajansa John Sjödahl esitti erinäisiä vaatimuksia vesijohdon suhteen. Hartman taas ei sietänyt mitään vaatimuksia ja tästä syntyi riita. Vesijohtoriita loppui syksyllä 1892, kun Hartman tarjosi myytäväksi koko tehdasta tontteineen BOCKille. Sjödahl ei odotellut vaan osti Lahden Oluttehtaan. Hinta oli 250.000 tuhatta markkaa.

Tämän jälkeen tehdas jatkoi toimintaansa kuten ennenkin. Tuotannosta vastasi ja päätti BOCK ja se näkyi tuotantomäärissä. Vuodesta 1893 tehtaalta valmistui olutta noin kymmenesosa BOCKiin nähden eli otollista kapasiteettiä ei käytetty. Tämä suhde pysyi suunnilleen samana vuosikymmeniä.

Vuodesta 1908 tuotannossa oli vain mietoja mallasjuomia, joten tehtaasta käytettiin epävirallista nimeä Svagdricksbryggeriet Lahti Kaljatehdas.
Tehtaassa tapahtui paha tulipalo kieltolain aikana vuonna 1928 eikä sitä rakennettu enää uudelleen.
Myöhemmin tontit yhdistettiin ja paikalle rakennettiin lisää BOCKin tuotantolaitoksia.

Etiketit: Kim Lindberg
__________
1865 - 1868 Lahti Ölbryggeri (Carl Johan Hartman, John Axel Lindeman)
1868 - 1870 Lahti Ölbryggeri (Carl Johan Hartman, Maria Amalia Lindeman)
1870 - 1873 Lahti Ölbryggeri (Carl Johan Hartman)
1873 - 1892 Lahti Ölbryggeri Ab (Carl Johan Hartman)
1892 - 1928 Lahti Ölbryggeri (Bryggeri Aktiebolag BOCK)

Wasa Ölbryggeribolag
Böle (nyk. Riihikatu 36, Vaasa)
Mustasaari

Aloittanut: 1875
Lopettanut: 1915

Historia:
Oluttehtaan perustivat raatimies kauppias Anders Husberg, Gustaf Wilhelm Lundén ja kauppias Emil Dahlström vuonna 1875. Isännöitsijänä toimi Husberg. Yhtiön pääoma oli 30.000 markkaa. Tehtaasta käytettiin nimiä Lundénska Ölbryggeriet tai Wasa Nya Bryggeri - Vaasan Uusi Oluttehdas tai Vaasan Oluttehdasyhtiö.

Vuonna 1879 työntekijöiden määrä oli 7, joiden toimesta olutta valmistui noin 36.000 litraa olutta ja noin 29.000 litraa kaljaa. Seuraavina vuosina tehdas uudistettiin lähes täysin. Valmistuttuaan vuonna 1884 työntekijöiden määrää ei lisätty, mutta oluen valmistusmäärä saatiin nostettua 81.000 litraan vuodessa.
Loppuvuonna 1890 oluenpanijaksi tuli Oulun Toppilassa oppinsa saanut Hjalmar Westerlund.

Vuoden 1896 aikana tehdasta tarjottiin myytäväksi useaan otteeseen Bryggeri Aktiebolag BOCKille. BOCK oli kiinnostunut ja olisi ostanut tehtaan heti, mutta epäili myyjien perustavan kilpailevan tehtaan heti kaupanteon jälkeen. Tästä syystä BOCKin puolelta kaupanteon ehdoksi ilmoitettiin, etteivät myyjät saa perustaa kilpailevaa oluttehdasta Vaasaan tai lähiseudulle. Vasta kun tämä ehto oli allekirjoitettu, tehtiin myyntitarjous, mikä hyväksyttiin. BOCK maksoi tehtaasta 160.000 markkaa, jonka BOCK maksoi osittain omilla osakkeillaan. Kauppa vahvistettiin lopulta vasta raastuvanoikeuden tarkastamana tammikuussa 1897.

Kun BOCK oli ostanut tehtaan, ei siellä valmistettu enää olutta, vaan ainoastaan mietoja mallasjuomia. Tällä tavoin toiminta jatkui vuoteen 1915, jolloin mietojenkin juomien valmistus siirrettiin Lahti Ölbryggerille ja tehdas lopetettiin. Tehtaan laitteet myytiin kauppias Aino Lindemannille.

Etiketit: Kim Lindberg
__________
1875 - 1897 Wasa Ölbryggeribolag (Anders Husberg, Gustaf Wilhelm Lundén, Emil Dahlström)
1897 - 1915 Wasa Ölbryggeribolag (Bryggeri Aktiebolag BOCK)

Vasa Bryggeri
Onkilahdenkatu 7 ja Torikatu 37 kulma
Palosaari
Vaasa

Aloittanut: 1912
Lopettanut: 1933

Historia:
Oluttehtaan perusti liikemies panimomestari Alfred Herler vuonna 1912. Tehtaan laitteet olivat Herlerin omistaman Ilmajoella sijainneen Seppälän Oluttehtaan vanhat laitteet, jotka nyt asennettiin Vaasan Palosaareen. Tehdas sijaitsi Onkilahdenkadun ja Torikadun (nyk. Pursimiehenkatu) kulmassa. Nimeksi tuli Alfred Herler's Svagdricksbryggeri ja sen tuotannossa oli limonadeja, simaa ja mietoja mallasjuomia.
Tehtaan nimenä mainitaan myös lyhennettynä Alfred Herlers Bryggeri.

Yllä olevat mallasjuomat voittivat Vaasan Ammattinäyttelyn I-palkinnon 21.4.1913.

Ajat olivat kovia ja Herler ajautui tahtomattaan vaikeuksiin Uudenkaarlepyyn osakepankin tehtyä konkurssin alkuvuonna 1914. Pankin konkurssin mukana meni monia tehtaita, joista yksi oli tämä Herlerin mietomallasjuomatehdas. Tehdas joutui tämän jälkeen konkurssipesän haltuun ja asetettiin huutokaupattavaksi. Huutokauppa pidettiin 1.10.1914 ja siellä tehtaan huusi Erik Flemming 43.000 markalla sisältäen tehtaan ja tontin. Yhteistyökumppanina toimi Arvid August Norrgård.
Toimintaa jatkettiin nimellä Alfred Herler's Svagdriksbryggeri, inneh: E. Flemming. Tämä nimi oli kuitenkin väliaikainen, sillä jo vuoden 1915 alussa uudeksi nimeksi ilmoitettiin Erik Flemmings Svag Maltdrycks Bryggeri. Tehdas esiintyi myös suomennettuna sekä lyhennettynä Flemmingin Panimo. Oluenpanijana toimi seuraavien vuosien aikana ensin panimomestari Isak Björkman ja sitten ruotsalaissyntyinen panimomestari Knut Swen Skade. Skadella oli ennestään omistuksessaan oluttehdas Kristiinankaupungissa.

Toiminta ajautui konkurssiin vuonna 1918 ja tehdas asetettiin myyntiin. Uudeksi omistajaksi tuli tehtaan panimomestari Skade, joka rekisteröi tehtaan nimelle Vasa Bryggeri Ab. Tässä vaiheessa tehtaan laitteet ja tilat uudistettiin täysin.

Kieltolain aikana oluttehtaat joko muuttuivat mietojuomatehtaiksi tai lopettivat kokonaan. Koska tämän tehtaan tuotanto oli jo entuudestaan mietoja mallasjuomia, ei kieltolailla ollut merkittävää vaikutusta. Kaikesta huolimatta kieltolain vaikutus tuntui myyntiin alentavasti, sillä osa kansalaisista siirtyi salakuljetetun viinan nautiskelijoiksi. Tälle epäkohdalle ei voinut mitään muuta kuin tuoda markkinoille entistä parempia mietoja mallasjuomia. Yksi uusi ja lopulta tehtaan menestyksekkäin mieto mallasjuoma oli nimeltään Karhu olut, joka tuli markkinoille vuonna 1920.

Panimomestari Skade kuoli lokakuussa 1925 ja tehdas siirtyi leski Elise Irene Skadelle, joka jatkoi tehtailua. Lesken vastuulle siirtyi myös mainittu Kristiinankaupungin tehdas sekä vuokrattu Gamlakarleby bryggeri Kokkolassa.

Kieltolain päättymisen alla otettiin esille tehtaan uudistaminen ja muuttaminen verollisten oluiden tuotantoon. Mitään varsinaisia korjauksia ei kuitenkaan tehty, joten kävi niin, että III-oluen valmistuslupaa ei myönnetty. Pieni erä (176 litraa) II-olutta valmistettiin ja myytiin, mutta syystä tai toisesta, valmistusta ei jatkettu. Koska tilanne oli tämä, tuotannossa oli vain virvoitusjuomia, verotonta kaljaa ja I-olutta.

I-oluen tuotannon kehitys litroina vuosina 1932-1933

1932 - 34.475
1933 - 22.575

Toiminta ajautui taloudellisesti kannattamattomaksi, joten lokakuussa 1933 leski Skade myi tehtaan Bryggeri Aktiebolag BOCK:lle, joka ilmoitti 1.11.1933 lääninhallitukseen tehtaan lopetuksesta.

Lähteet:
Jalmari Niemi: Suomen panimoteollisuuden vaiheita. Lahti 1952
Matti Turunen: Jos täytätte mun lasini, Helsinki 2002
Seppo Bonsdorff: Suomen panimot, Helsinki 1997
STM arkisto: toimiluvat, panimot, alkoholin valmistuksen arkisto, alkoholin valmistuksen tarkastuksen arkisto
Senaatin elintarveosasto
Kirkolliset asiakirjat erittelemättä
Sanomalehdet erittelemättä
Etiketit: Seppo Bonsdorff
Tehtaan kuva: Vaasan panimo- ja tislaamoteollisuus. Viipuri 1913
Mainokset: Vasa adresskalender 1915, Vasa adressbok 1921
__________
1912 - 1914 Alfred Herler's Svagdricksbryggeri (Alfred Herler)
1914 - 1915 Alfred Herler's Svagdricksbryggeri, inneh: E. Flemming (Erik Flemming)
1915 - 1918 Erik Flemmings Svag Maltdrycks Bryggeri (Erik Flemming)
1918 - 1933 Vasa Bryggeri Ab (Knut Swen Skade)
1933 - 1933 Vasa Bryggeri (Bryggeri Aktiebolag BOCK)

Oy Hartwall Ab
Gerbyntie 14
Pukinkulma
Vaasa

Aloittanut: 1890
Lopettanut: 1987

Historia:
Bryggeri Aktiebolag BOCK nimistä panimoa kokoontuivat perustamaan Vaasaan Victor Schauman, Axel Grönberg, Hugo Sölfverarm, Christian Bruun, Alfons Jurvelius, P. A. H. Ernst, Axel Schauman, J. A. Rehnström, Alfred Carlström sekä Wasa Ölbryggerin panimomestari Hjalmar Westerlund lokakuussa 1890. Hallituksen muodostivat Victor Schauman, Axel Grönberg, Axel Schauman ja Hugo Sölfverarm. Osakepääoma oli 100.000 markkaa.
Tämän jälkeen ostettiin sopiva tontti Gerbyn mailta Mustasaaren kunnasta ja käynnistettiin rakennustyöt.
(Vuonna 1935 osia Mustasaaren kunnasta liitettiin Vaasaan ja näin BOCKista tuli Vaasalainen panimo).
Yhtiön johtaja Victor Schauman kuoli 1891 ja hänen paikalle valittiin pankinjohtaja John Sjödahl, josta tuli samalla yhtiön toimitusjohtaja. Ensitöikseen hän nosti osakepääoman 300.000 markkaan. Panimon rakennustyöt saatiin valmiiksi vuoden 1892 alussa ja ensioluet münchener olut ja varasto olut saatiin myyntiin kesäkuun alussa.

Toimitusjohtaja Sjödahlille ja viereisellä tontilla olleen Lahti Ölbryggerin omistajan Carl Johan Hartmanin välille syntyi riitaa Lahti Ölbryggerin vesijohtoputken linjauksesta. Kyseinen putki kun kulki BOCKin tontin läpi. Sjödahl vaati putken poistoa, mutta Hartman ei siihen suostunut. Tätä kinastelua käytiin noin puoli vuotta. Lopputulos oli se, että Hartman tarjosi tehdastaan myytäväksi BOCKille ja Sjödahl suostui. Hinta oli 250.000 markkaa. Summasta osa maksettiin BOCKin osakkeilla suoraan Hartmanille.

Toinen panimon osto tapahtui vuoden 1897 tammikuussa, kun Wasa Ölbryggeribolag siirtyi BOCKin omistukseen. Kaupan syntymisen ehtona oli tosin se, että myyjät eivät saa perustaa kilpailevaa oluttehdasta Vaasaan tai lähiseudulle. Hinta tästä tehtaasta oli 160.000 markkaa, joka myös maksettiin osin BOCKin osakkeilla.
Panimoiden ostelu jatkui vuonna 1903, kun Ångbryggeri Aktiebolag Kronan siirtyi BOCKin omistukseen. Kauppasummalla 260.000 markkaa Kronan siirtyi BOCKin omistukseen 1. syyskuuta.

Huhtikuussa 1905 tapahtuikin jotain sellaista, mitä ei odottaisi kenellekään, edes panimoalalla. Kävi ilmi, että pankinjohtaja ja BOCKin toimitusjohtaja John Sjödahl oli kavaltanut vuodesta 1896 lähtien yhteensä 283.444 markkaa BOCKin varoja. Sjödahl oli pankinjohtajana mukana monen yhtiön hallinnossa, joten BOCK ei ollut ainoa yritys mistä kavalluksia tehtiin. Yhteenlaskettujen kavallusten summa nousi yli 800.000 markkaan. Kavallusvyyhdin paljastuttua Sjödahl yritti kahteen kertaan itsemurhaa, mutta epäonnistui. Tuomio oli 8 vuotta 9 kuukautta kuritushuonetta Turun Kakolassa ja kansalaisluottamuksen menetys neljäksi vuodeksi.

Oli tuomio lopulta mikä tahansa, oli se kova kolaus BOCKille. Tämän jälkeen koko BOCKin hallitus vaihdettiin ja toimitusjohtajaksi ja isännöitsijäksi tuli panimomestari Hjalmar Westerlund.
Toimitusjohtajan virkaa Westerlund hoiti vuoteen 1912, jolloin jatkajaksi valittiin Aino Lindeman. Hän toimi vuoteen 1929. Hänen seuraajansa oli John Lindeman vuoteen 1930 ja Lasse Ollunqvist vuoteen 1934 ja hänen jälkeensä kapteeni Vincent Lundström vuoteen 1955.

Kaljan ym. juomien tuotanto pysyi, ensimmäistä maailmansotaa lukuun ottamatta, vuoteen 1932 lähes samana, jolloin tuotanto laajeni kolmosoluen myötä kolminkertaiseksi. Oluenpanijaksi palkattiin tuolloin panimomestari Karl Fritz Bieglas.

Panimoiden ostelu jatkui vuonna 1932, jolloin BOCK osti Kokkolan Panimon ja seuraavana vuonna Vasa Bryggerin. Vuonna 1938 BOCK osti osuuden Oululaisesta Toppilan Mallasjuomatehtaasta ja vuonna 1939 osake-enemmistön Seinäjokelaisesta Mallaskosken tehtaasta. Vuonna 1948 BOCK osti vielä Pietarsaaren Panimon.

Sodan jälkeen tehdasta uudistettiin kaikin puolin ja esim. viimeiset tammitynnyrit vaihdettiin alumiinisiin vuonna 1956.
Viimeinen toimitusjohtaja ennen Hartwallin fuusiota vuosina 1955-1970 oli Sten Lindeman. 1960-luvun puolivälissä kulutuksen nousun myötä tuli tarvetta uudistaa jälleen panimon laitteistoja. Tarvittaviin uudistuksiin ei jostain syystä riittänyt intoa yhtiön sisältä. Päätös tulevasta keskioluen vapautumisesta kiristi tilannetta entisestään. Lopputulos oli se, että tehdas päätettiin myydä.
Vuoden 1968 joulukuussa osake-enemmistö myytiin Oy Hartwall Ab:lle ja seuraavan vuoden toukokuussa loputkin osakkeet. Toukokuussa 1970 BOCK fuusioitiin Hartwalliin.
Uuden omistajan avulla tarvittavat uudistukset aloitettiin. Käytännössä panimo rakennettiin kokonaan uudestaan. Vanhasta rakennuskannasta jäi jäljelle vain säilytettäväksi päätetty vanha konttorirakennus ja osa varastokellaria.

Tehtaan viimeisinä johtajina toimivat Brynolf Svarfvar ja hänen jälkeensä vuodesta 1984 Lars Wik.
Tehdas lopetettiin vuonna 1987.
__________
1890 - 1891 Bryggeri Aktiebolag BOCK (Schauman, Grönberg, Sölfverarm, Bruun, ...)
1891 - 1892 Bryggeri Aktiebolag BOCK (Sjödahl, Grönberg, ...)
1892 - 1905 Bryggeri Aktiebolag BOCK (Sjödahl, ...
1905 - 1968 Bryggeri Aktiebolag BOCK (Hjalmar Westerlund, ...)
1968 - 1970 Oy Hartwall Ab, Panimo Oy BOCK Bryggeri Ab (Oy Hartwall Ab)
1970 - 1987 Oy Hartwall Ab (Oy Hartwall Ab)

alustat

Ångbryggeri Kronan
Kruunantie 36
Mustasaaren kunta

Aloittanut: 1898
Lopettanut: 1909

Historia:
Oluttehtaan ensimmäinen alustava perustamiskokous pidettiin Tampereella maaliskuussa 1898. Kokouksessa olivat läsnä isännöitsijä Axel Björkman, Axel Holmström, Aino Lindeman, John Blom. Kokouksessa päätettiin, että oluttehdas perustetaan ja saa nimekseen Wasa Ångbryggeri Aktiebolag. Kaupparekisteriin se liitettiin muutamien henkilövaihdosten jälkeen 26. lokakuuta 1899. Oluenpanijaksi tuli panimomestari Karl H. Sundström.

Seuraavien vuosien aikana yhtiön hallitus edelleen vaihteli, mutta sen toimitusjohtajana pysyi Aino Lindeman. Ainoa ongelma oli käytännössä heikko myynti, joka johtui kovasta kilpailutilanteesta. Tilanteeseen pettynyt panimomestari Sundström lopetti työt jo toukokuun lopussa 1901 ja muutti pois. Tämän jälkeen käytiin lukuisia ylimääräisiä yhtiökokouksia, mutta myynnin ongelmia ei niissä saatu ratkaistuksi. Lopulta vuoden 1903 syksyllä omistajien kesken päätettiin lakkauttaa tehdas välittömästi.

Uusien yrittäjien kesken perustettiin uusi yhtiö Ånbryggeri Aktiebolaget Kronan vielä vuonna 1903. Tämän uuden yhtiön suurimmat osakkeenomistajat olivat kauppiaat B. O. A. Utterström, Axel Holmström, Alfred Hedman. Osakepääoma oli 100.000 markkaa. Toimitusjohtajana toimi edelleen Aino Lindeman. Tuotannossa mainitaan olleen lager- ja pilsner oluet.

Tehdas ei ottanut toimiakseen vieläkään ja jo muutaman kuukauden kuluttua sitä tarjottiin myytäväksi Bryggeri Aktiebolag BOCKille. Tarjous hyväksyttiin ja BOCK osti tehtaan.

Ångbryggeri Aktiebolaget Kronan yhtiö purettiin kesällä 1906, joka jälkeen nimenä mainitaan Ångbryggeri Kronan tai vain Kronan. Portterin valmistus aloitettiin vuonna 1907, mutta lopetettiin seuraavana vuonna.

Mallasjuomalainsäädännön kiristymisen takia vuonna 1908 tehdas muutettiin mietoja mallasjuomia valmistavaksi tehtaaksi. Tästä eteenpäin tehtaasta käytettiin nimeä Svagdricksbryggeriet Kronan Kaljatehdas.

Tehdas lopetettiin vuonna 1909 ja kiinteistö myytiin seuraavana vuonna.

Muuta: Vuoden 1910 toukokuusta lähtien kiinteistössä aloitti Hiivatehdas Oy Kronan.
Hiivatehtaan jälkeen kiinteistössä on toiminut mm. viinatehdas, lastenkoti ja rikkihappotehdas.

Osakkeen kuva: www.osakekirjakerailijat.fi
Tehtaan kuva: Antti Räty (postikortti)
Etiketit: Kim Lindberg
__________
1898 - 1903 Ångbryggeri Aktiebolag (Björkman, Holmström, Lindeman,...)
1903 - 1903 Ångbryggeri Aktiebolaget Kronan (Utterström, Holmström, Hedman,...)
1903 - 1906 Ångbryggeri Aktiebolaget Kronan (Bryggeri Aktiebolag BOCK)
1906 - 1909 Ångbryggeri Kronan (Bryggeri Aktiebolag BOCK)

Bock's Corner Brewery
Gerbyntie 16
65230 Vaasa
[www fb]

Aloittanut: 2015

Historia:
Panimon perustivat Sture Udd ja Jura Mikkonen vuoden 2014 elokuussa. Panimo rakennettiin osin vanhaan Lahti Ölbryggerin jääkellariin ja muihin tiloihin, jotka on osin rakennettu 1870-luvulla. Lisäksi rakennettiin varsinainen panimoravintola.

Keittokoko on 1.000 litraa ja varastotankkien 10.000 litraa. Valmistuksesta vastaa saksalaissyntyinen panimomestari Alexander Maier.
Ensiolut näki päivänvalon vaasalaisessa Office barissa 13.3.2015.

Panimon yhteydessä on myös kioski, jossa panimon tuotteita on myytävänä.

Logo: panimon fb sivu
Etiketti: Mika Vellonen
__________
2015 - ____ Bock's Corner Brewery Oy (Sture Udd, Jura Mikkonen)

alustat

NP Brewers
Niemeläntie 14
Vaskiluoto
65170 Vaasa

Aloittanut: 2016
Lopettanut: 2022

Historia:
Panimon perustivat Kim Hellman, Daniel Klockars ja Ludwig Ahlström vuoden 2015 lopulla. Panimo rakennettiin Vaasan Vaskiluotoon tulevan kevään aikana.

Keittokoko on 500 litraa ja varastointi-/kypsytystankkien 4x 650 litraa. Oluenpanijoina toimivat perustajat yhdessä.

Ensiolut pale ale tuli myyntiin panimon yhteydessä sijaitsevaan Seglis ravintolaan 17.6.2016.
Toiminta päättyi kesällä 2022.

Logot: panimon fb sivu.
__________
2016 - 2022 NP Brewers (NP Brewers Ab)

alustat

Kvarken Bryggeri
Klobbskatintie 185
Raippaluoto
65970 Söderudden
Mustasaaren kunta
[fb]

Aloittanut: 2017

Historia:
Kvarken Bryggeri niminen panimo liitettiin kaupparekisteriin tammikuussa 2017. Perustajat olivat Patrok Björkman, Patrik Willför ja Tore Björkman. Panimo rakennettiin Mustasaaren Raippaluotoon entiseen kalanjalostuslaitokseen ja oli valmiina tulevan heinäkuun alussa.

Keittokoko on 500 litraa ja varastointi-/kypsytystankkien 2x 1800 litraa ja 3x 625 litraa. Oluenpanijoina toimivat Willför ja P. Björkman.
Ensioluet The Smuggler (golden ale) ja Lighthouse (pils) tulivat myyntiin 10.7.2017.

Logo: panimon fb sivu.
Etiketti: Mika Vellonen
__________
2017 - ____ Kvarken Bryggeri (Kvarken Bryggeri Ab)

Wasa Brewing Co.
Korjaajantie 2 halli 5
Hjord
65100 Mustasaari
Mustasaaren kunta
[www fb]

Aloittanut: 2022

Historia:
Panimon perustivat Robert Knipström ja Kimie Bodbacka vuonna 2020. Panimo sijaitsee noin 10 kilometriä Vaasan keskustasta itään Mustasaaren kunnan puolella.

Keittokoko on 200 litraa ja tankkikapasitetti 4x 200 litraa. Oluenpanijoina toimivat perustajat yhdessä. Panimon käytössä olevien tilojen perusteella (47m2) panimo on yksi suomen pienimmistä.

Ensiolut "Riktig öl" ipa tuli myyntiin Zink Craftbar nimiseen ravintolaan 7.10.2022.

Logo: panimon fb sivu.
__________
2022 - ____ Wasa Brewing Co. (Wasa Brewing Ab)

alustat