HOME WHAT´S NEW COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Uusikaarlepyy

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Uusikaarlepyy

Koski Ölbryggeri
Juthbacka N:o 6 (nyk. Juuttaantie)
Vernamo
Uusikaarlepyy

Aloittanut: 1858
Lopettanut: 1870

Historia:
Koski Ölbryggeri nimisen oluttehtaan perusti Vaasan läänin lääninkamreeri Fredrik Gustaf Långhjelm vuonna 1858. Laitos rakennettiin Uusikaarlepyyn kirkkoon nähden Lapuanjoen toiselle puolelle nykyisen Värnamon kohdalle Juthbacka N:o 6 tilalle.

Tuotannossa oli ruotsin ja baijerin olutta, joita valmistui 1860-luvun alusta alkaen niin runsaasti, että tavaraa riitti Vaasaan asti eri kauppiaille myytäväksi. Tehdasta hoiti isännöitsijänä Fredrik Samuel Forssén, joka oli perustajan vävy.

Vuoden 1869 joulukuussa läheisen Nygårdin oluttehtaan omistajat perustivat erillisen yhtiön, jonka nimiin oli tarkoitus ostaa tämä Koski oluttehdas ja muuttaa se viinatehtaaksi. Hanketta varten Nygårdin omistajista Jacob Kerrman haki privilegiota (eli valmistus- ja myyntioikeutta), mutta syystä tai toisesta hakemus peruutettiin 18.3.1870. Tämän jälkeen Koski oluttehdas lakkautettiin.

Lähteet:
Tuominen Uuno: Suomen alkoholipolitiikka I 1866-1886, Helsinki 1950
Bonsdorff Seppo: Suomen panimot, Helsinki 1997

Manufaktuurijohtokunnan arkisto 1858-1872
Kirkonkirjat ja henkikirjat toimintavuosilta
Sanomalehdet toimintavuosilta

Vasabladet no 50 15.12.1866
Einar Hedström
Folke Holmström
www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/bidrag/holmstrf/olresanfh.htm
Etiketti: Kim Lindberg
__________
1858 - 1870 Koski Ölbryggeri (Nykarleby Ölbryggeri)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Uusikaarlepyy

Nygårds Ölbryggeri
Kyrkoby No: 12 Nygård. (nyk. Nygårdintie)
Nygård
Uusikaarlepyyn kaupunki

Aloittanut: 1863
Lopettanut: 1940

Historia:
Oluttehtaan perustivat konsuli Alfred Gabriel Häggblom ja kapteeni Johan Jacob Kerrman vuonna 1863. Hankkeessa olivat mukana myös kapteeni Carl Johan Blomberg ja kauppias Edvin Lars Jacob Gellin.
Kun tehdas oli perustettu, ensimmäinen tehtävä oli tilata tehtaalle ammattitaitoinen panimomestari. Seuraavan vuoden syksyllä suomeen saapui ja tehtaalla aloitti työnsä baijerilaissyntyinen panimomestari Joseph Herler.
Koska tehdas rakennettiin Uusikaarlepyyn kirkonkylään Lapuanjoen rantaan Nygårdin tilan maille, sen nimenä mainitaan alusta alkaen Nygårds Ölbryggeri. Privilegio eli valmistus- ja myyntioikeus toiminnalle myönnettiin 2.9.1864.

Perustajat eivät puuttuneet itse tehtaan toimintoihin juuri lainkaan vaan antoivat täyden vastuun Herlerille. Ensiolut bayerskt öl valmistui vuoden 1865 alussa.
Samoihin aikoihin tehtaan aloittaessa tehtaan perustajista kauppias Edvin Lars Jacob Gellin ja kapteeni Johan Jacob Kerrman tulivat Herlerille oluenpano-oppiin. Heistä Gellin oli aiemmin myynyt Uusikaarlepyyssä omassa kauppaliikkeessään Vaasan ja Pietarsaaren tehtaiden oluita.

Seikka mikä vaikutti Nygårdin tehtaan myyntiin, oli läheinen Koski ölbryggeri, jonka kanssa käytiin alusta alkaen kovaa hintakilpailua. Erikoista oli myös se, että kumpikin tehdas ilmoitteli samoissa sanomalehdissä omia myynti-ilmoituksia. Usein ilmoitukset olivat lähes peräkkäin.


Tehtaiden ilmoitukset samassa 15.12.1866 ilmestyneessä Vasabladet sanomalehdessä.

Vuonna 1869 Herler muutti Kokkolaan, joten hänen tehtävät siirtyivät Gellinille ja Kerrmanille.
1870-luvun alussa tehtaan omistajat myivät osuuksiaan tehtaasta keskenään, mutta myös ulkopuolisten kesken niin, että esim. vuonna 1872 kaikki osakkeet olivat Häggblommilla, mutta jo vuonna 1874 kokonaan Jacob Kerrmanilla. Osakkeiden myynnillä ei näytä olleen yhteyttä tehtaan varsinaisiin toimintoihin, joten ne on laskettava keskinäisten velkojen maksuiksi tms. Samaan aikaan Jacob Kerrmanin poika Johan Teodor Kerrman oli oppinut oluenpanijaksi isänsä opastuksella.

Oluen tuotannonkehitys litroissa vuosina 1872-1874, 1876

1872 - 15.283
1873 - 12.226
1874 - 20.937
1876 - 36.640

Vuonna 1874 Gelliniä kysyttiin töihin Raahen oluttehtaalle, johon hän suostui ja nopealla aikataululla muutti sinne. Toimintaa jatkoi Johan Teodor Kerrman kahden työntekijän voimin. Oma valmistuslupa Kerrmanille myönnettiin 10.1.1876.

Tehtaan kapasiteettia nostettiin vuoden 1878 syksystä seuraavan vuoden kesään, jolloin koko laitos rakennettiin lähes uudestaan. Rakennustöitä varten oluenpanija Gellin pyydettiin Raahesta tekemään tarvittavat laajennukset, johon hän suostui. Samalla oluenpanija Johan Teodor Kerrman siirtyi rakennustöiden ajaksi hoitamaan Raahen tehdasta.
Kaikki oli valmiina vuoden 1879 kesällä ja oluenpanot aloitettiin. Koska tehdas oli nyt uusittu ja hyvässä kunnossa kävi niin, että 10 vuotta sitten poismuuttanut panimomestari Joseph Herler oli valmis ostamaan koko tehtaan. Omistajilla ei ollut mitään sitä vastaan, joten tehdas vaihtoi omistajaa vielä saman vuoden lopulla (1880). Tarkastettu ja virallinen kauppakirja allekirjoitettiin vasta seuraavan vuoden alussa.

Oluen tuotannonkehitys litroissa vuosina 1883-1893

1883 - 25.000
1884 - 52.350
1884 - 52.350
1886 - 52.350
1887 - 62.812
1888 - 54.843
1889 - 61.504
1890 - 50.000
1891 - 54.961
1892 - 44.195
1893 - 65.500


Etiketin on valmistanut Nya Stentryckeriet
Turussa, joka lopetti toimintansa 1895.

Yllä mainitun kymmenen vuoden aikana työntekijöiden määrä nousi neljästä kuuteen. Laitos oli kuitenkin tässä vaiheessa jo monien korjausten ja laajennusten tarpeessa. Laajennuksia ei tehty vielä vuonna 1893 vaan vuonna 1895. Laajennusten yhteydessä rakennettiin myös vesitehdas, joten markkinoille tuli vesiä ja limonadeja.
Kun laajennukset olivat valmiit, Herler ilmoitti laitoksensa kaupparekisteriin nimellä Josef Herler (4.616).
Oluttehdas tunnettiin edelleen omalla nimellään, mutta on mainittu jatkossa myös nimellä Nygårds Ölbryggeri & Vattenfabrik.
Vesitehdas tunnettiin nimellä Nya Vattenfabriken, mutta esiintyi mainoksissa nimillä Herlers Wattefabrik tai Nygårds Wattenfabrik. Vesitehtaan ensituotteita olivat limonadien lisäksi englantilaisen tavan mukaan valmistetut alkoholittomat mallasjuomat ginger ale ja hop ale.

Herler voitti lager-oluella kunniamitalin vuonna 1876 Helsingissä pidetyssä Helsingin yleinen näyttely -tapahtumassa. Kyseisenä vuonna hän toimi kuitenkin Kokkolan oluttehtaassa, mutta tämä ei estänyt häntä käyttämästä mitalinkuvaa ym. myöhemmissä lager-oluen etiketeissä.
Ylläoleva etiketti on noin vuodelta 1896, jolloin Nygårdin panimoyhtiö oli juuri rekisteröity nimelle Josef Herler.
Lisäksi voisi mainita, että 1800-luvun lopun Kokkolan oluttehtaan etiketeissä esiintyy sama Herlerin voittama mitali.

Oluen tuotannonkehitys litroissa vuosina 1894-1899

1894 - 44.805
1895 - 44.870
1896 - 80.785
1897 - 78.400
1898 - 71.000
1899 - 72.160

Joseph Herler kuoli 15.7.1899 ja tehdas kaikkinensa siirtyi perillisille. Perilliset olivat leski Karolina Elisabeth Herler ja lapset Karl Axel, Alfred Josef, Hugo Arthur, Simbert Otto, Josef Othmar Alfons, Maria Elisabeth, Bertha Irene, Ellen Alina. Lisäksi perillisiin laskettiin Maria Elisabethin puoliso Aleksander Björklund.
Tehtaan hoitajaksi ja johtajaksi ilmoitettiin panimomestariksi opiskellut Alfred Josef Herler. Tämä muutos omistussuhteissa vahvistettiin 17.11.1899.

Alfred Herlerin panimo kaupat:
Maaliskuussa 1901 Alfred Herler osti Oulusta Nuottasaaren oluttehtaan ja rekisteröi sen omalle nimelleen Alfred Herler (12.773) ja liitettiin kaupparekisteriin 10.5.1901. Ja koska hän myös muutti hetkellisesti Ouluun, palkkasi hän Uusikaarlepyyn tehtaalle ruotsalaissyntyisen panimomestarin Carl Hjalmar Laquistin. Uusikaarlepyyn tehtaan omistajaksi ilmoitettiin tässä vaiheessa Joseph Herlers arfvingar. Oulun entistä Nuottasaaren tehdasta hän ei pitkään pitänyt, vaan käytännössä hän vain korjasi sen kuntoon ja myi pois. Kauppakirja myynnistä allekirjoitettiin jo 1.2.1902.

Ilmajoella sijainneen entisen Seppälän oluttehtaan Herler osti syyskuussa 1902. Myös Seinäjoki Ölbryggeri siirtyi Herlerin omistukseen vuonna 1906 ja Mustasaaressa sijainnut Lalli Ölbryggeri vuonna 1908, joka vuonna 1909 muutettiin Herlerin toimeenpanemana hiivatehtaaksi. Lisäksi hän on perustanut vaasaan vuonna 1911 mm. huutokauppayhtiön ja vuonna 1912 mietomallasjuomatehtaan.

Oluen tuotannonkehitys litroissa vuosina 1900-1907

1900 - 70.900
1901 - 90.000
1902 - 60.000
1903 - 71.900
1904 - 85.500
1905 - 85.500
1906 - 104.500
1907 - 104.500


Oluttehtaan kiinteistöt vasemmassa reunassa ja kaupungin mylly oikeassa.
Vaalea iso rakennus taustalla on asuintalo.

Vuonna 1908 Alfred Herler suunnitteli laajentavansa toimintaansa Vaasaan ja virallisesti muuttikin sinne joulukuussa 1908. Samoihin aikoihin mallasveroja korotettiin muutaman vuoden välein niin, että Herler ilmoitti tehtaidensa siirtyvän ainoastaan mietojen mallasjuomien valmistukseen vuoden 1910 heinäkuusta lähtien. Nygårdin tehtaasta tuli näin mietomallasjuomatehdas.

Vuoden 1913 lopulla kävi niin, että Uusikaarlepyyn kansallisosakepankki jätti 15.12.1913 raastuvanoikeudelle konkurssihakemuksen. Tästä seurasi pankin konkurssi. Herlerin kannalta ikävää oli se, että omistamiensa oluttehtaiden raha-asiat hoidettiin suurelta osin juuri tässä pankissa. Tästä seurasi tulevana tammikuuna myös Herlerin yhtiöiden konkurssi.

Nygårdin oluttehtaan huutokaupat alkoivat 24.-25.4.1914, jolloin tarjolla oli panimon kiinteistö sekä kaksi asuinrakennusta ja muut käytössä olleet varastorakennukset. Lisäksi huutokaupattiin panimon kaksi hevosta varusteineen sekä sekalaista panimon käytössä ollutta irtaimistoa kuten olutpulloja, limonadipulloja ja pullokoreja ym.
Tehtaan kauppoja ei tässä vaiheessa syntynyt, mutta noin puolen vuoden kuluttua tehdas sai uuden omistajan, kun koko tehtaan osti panimomestari Gustaf Frithiof Söderholm.

Söderholmin ongelmaksi muodostuivat seuraavana vuonna maksamattomat mallasverot (n. 10.000 mk), jonka seurauksena tehdas asetettiin lopulta viranomaisten toimesta pakkohuutokaupattavaksi.
Huutokauppa pidettiin 19.8.1915 tehtaan pihamaalla ja sieltä sen osti panimolla aiemmin oluenpanijana toiminut ruotsalaissyntyinen panimomestari Carl Hjalmar Laquist. Hinta oli 5.200 mk sekä maksamattomat mallasverot eli yhteensä n. 15.200 mk.

Laquist rekisteröi tehtaan nimelle Carl Hjalmar Laquists Nygårds Skatteria Bryggeri (33.989). Kaupparekisteriin yhtiö liitettiin 6.4.1916. Mainitusta nimestä huolimatta tehdas tunnettiin vanhalla tutulla nimellään Nygårds Bryggeri.


Mainos vuodelta 1920.

Tammikuussa 1925 tehdas vaihtoi jälleen omistajaa, jolloin uusiksi omistajiksi tulivat kauppias Johan Emil Ström ja tehtailija I. E. Westerlund Jepualta. He eivät rekisteröineet tehdas omalle nimelle vaan toimivat ainoastaan omistajina. Laquist lopetti tehtävät loppuvuonna 1927, jolloin Ström lähetti rekisteröinti-ilmoituksen kaupparekisteriin nimelle Nygårds Bryggeri. Tätä nimeä ei kuitenkaan hyväksytty, sillä siitä puuttui omistajan nimi. Uuden ilmoituksen Ström lähetti huhtikuussa 1928 nimelle Emil Ström, Ölbryggeri och Läskdrycksfabrik (60.613), joka hyväksyttiin.

Kieltolain päättymisen varmistuttua helmikuussa 1932 Ström rekisteröi tehtaansa yhteistyökumppani Arthur Aleksander Blomqvistin kanssa nimelle Emil Ström & Co. Ölbryggeri och Läskdrycksfabrik (71.167). Blomqvist omisti kolmasosan yhtiöstä.


Yllä: Mallasjuomien pakolliset veromerkinnät otettiin käyttöön kieltolain päätyttyä, jolloin tehtaan nimeksi oli jo rekisteröity Emil Ström & Co. Eli vasemmanpuoleinen etiketti on virhepainatus tms.

Kun kieltolaki päättyi, oli tehtaalla II-oluen valmistusoikeus hallussaan. Toimintaa hankaloitti kuitenkin se, että tehtaan pienillä laitteilla ei ollut mahdollista valmistaa usean veroluokan oluita samaan aikaan vaan I-olutta ja II-olutta valmistettiin vuorokuukausittain. III-oluen lupa tehtaalle myönnettiin vasta 26.1.1933 eli vasta, kun laitekannan kasvatus antoi siihen mahdollisuuden.

I-oluen tuotannonkehitys litroissa vuosina 1932-1939

1932 - 49.340
1933 - 58.250
1934 - 108.074
1935 - 114.010
1936 - 124.175
1937 - 114.945
1938 - 80.705
1939 - 13.145

 

II-oluen tuotannonkehitys litroissa vuosina 1932-1933

1932 - 10.800
1933 - 2.000

Yllä oleva etiketti on alun perin miedon mallasjuoman etiketti kieltolain lopulta, mutta on päälle leimattu II-olueksi. Ja koska II-veroluokan olut ei ollut uuden lainsäädännön mukaan mietoa mallasjuomaa piti etiketin alaosa, jossa lukee mietoa mallasjuomaa, leikata pois. Lisäksi on mainittava, että panimon nimenä pitäisi lukea Emil Ström & Co. eikä pelkkä Emil Ström.

III-oluen tuotanto litroissa vuonna 1933

1933 - 19.450

Panimossa valmistettiin III-olutta vain vuonna 1933, jonka jälkeen valmistus oli lopetettava laatuongelmien takia.
III-olutta myytiin yhteensä 13.032 litraa ja loput noin 6.400 litraa kaadettiin maahan viranomaisten läsnä ollessa.

Kolmasosan tehtaasta omistanut Arthur Aleksander Blomqvist myi osuutensa Emil Strömille maaliskuussa 1936. Tämän jälkeen Ström piti tehdasta vuoden 1938 kesään, jolloin ajautui rahallisiin vaikeuksiin. Avuksi tuli Hugo William Strandbergin, jonka kanssa toimintaa jatkettiin.
Viimeiset oluet valmistettiin maaliskuussa 1939. Jatkossa tehtaan asioita yritettiin järjestellä uudestaan, mutta hankkeessa epäonnistuttiin. Muutamien kuukausien kuluttua elokuussa Strandberg ilmoitti, että viimeiset mallasjuomat ovat myyty pois ja varasto on tyhjä. Tämän jälkeen edessä oli konkurssi ja pakkohuutokauppa.

Pakkohuutokauppa pidettiin 26.8.1939, josta tehtaan osti yhteistyökumppani Hugo William Strandberg.
Päivämäärällä 7.10.1939 tehdas rekisteröitiin nimelle Nykarleby Bryggeri - Uudenkaarlepyyn Panimo, Hugo Strandberg (88.858).

Yrityksistä huolimatta asiat eivät menneet niin kuin piti, nimittäin runsaan kuukauden kuluttua rekisteröinnistä alkoi II maailmasota, joka sotki suunnitelmat lopullisesti. Koska tilanne oli tämä tehtaan uudelleenjärjestelyistä ja toiminnan aloituksesta luovuttiin kokonaan. Tehdas asetettiin kuitenkin toiveikkaana myyntiin.
Nyt oli onnea matkassa, sillä toukokuun alussa vuonna 1940 vaasalainen Panimo Oy Bock osti koko tehtaan. Ikävä tosiasia oli kuitenkin se, että Bockilla ei ollut aikomustakaan jatkaa toimintaa, vaan ilmoitti lakkauttavansa tehtaan 1.7.1940.

Lähteet:
Niemi Jalmari: Suomen panimoteollisuuden vaiheita, Lahti 1952
Matti Turunen: Jos täytätte mun lasini, Helsinki 2002
Bonsdorff Seppo: Suomen panimot, Helsinki 1997
Birck Erik: Nykarleby stads historia II (1980), III (1988).
Manufaktuurijohtokunnan arkisto toimintavuosilta
Teollisuushallituksen teollisuuslaitoksia koskevat ilmoituksen 1885-1905
STM arkisto: toimiluvat, panimot, alkoholin valmistuksen tarkastuksen arkisto
PRH arkisto: 4.616, 12.773, 33.989, 60.613, 71.167, 88.858.
Suomen panimoteollisuusyhdistys (Panimoliitto) vuosikirjat
Panimoteollisuuden Harjoittajain Liitto ja Liitto II

Kirkolliset asiakirjat erittelemättä
Henkikirjat erittelemättä
Maakirjat erittelemättä
Folke Holmström : alla olevan www sivun tarinoista:
http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/bidrag/holmstrf/olresanfh.htm
Sanomalehdet erittelemättä
Mainokset: Vasabladet no 50 15.12.1866, Österbottniska Posten no 9 27.02.1920
Wasa adressbok 1896

Mallasjuomat lehti 1935-1940
Tehtaan kuva: Susanna Siegfrids
Etiketit: Kim Lindberg 1, 2, 3, 4, 6, 12, 14, 17. Arvo Kulo 5, 7, 8, 9, 10, 11, 13, 15, 16
__________

1863 - 1880 Nygårds Bryggeri, Kerrman & Blomberg
1880 - 1899 Nygårds Bryggeri, Joseph Herler
1899 - 1914 Nygårds Bryggeri, Alfred Herler
1914 - 1916 Nygårds Bryggeri, Fr. Söderholm
1916 - 1927 Nygårds Skattefria Bryggeri (Carl Hjalmar Laquist)
1927 - 1928 Nygårds Bryggeri, Emil Ström
1928 - 1932 Ölbryggeri Emil Ström Olutpanimo
1932 - 1936 Emil Ström & Co. Ölbryggeri och Läskedryksfabrik
1936 - 1939 Emil Ström & Co. Ölbryggeri och Läskedryksfabrik, Hugo William Strandberg
1939 - 1940 Nykarleby Bryggeri, Hugo William Strandberg
1940 - 1940 Nykarleby Bryggeri (Bryggeri Ab BOCK, Vaasa)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Uusikaarlepyy

Jacobstads
Åminnentie 1
66900 Uusikaarlepyy

Aloittanut: 2016
Lopettanut: 2017

Historia:
Jacobstads eli Pedersöre Hantverksbryggeri Ab niminen panimoyhtiö perustettiin vuoden 2014 marraskuussa. Perustajat olivat Daniel ja Pia Löf. Panimo rakennettiin Uusikaarlepyyn vanhan taidekoulun kiinteistöön ja oli valmiina noin vuoden kuluttua, jolloin ensimmäiset keittelyt aloitettiin.
Laitteiden keittokoko on 500 litraa ja kypsytystankkien kapasitetti 3x 625 litraa. Oluenpanijana toimii Daniel.
Ensiolut tuli myyntiin Vaasaan 19.2.2016.


Panimon kaksi ensimmäistä olutta.

Noin vuoden kuluttua panimon laajensi toimintaansa, joten edessä oli muutto uusiin tiloihin.

 

Jacobstads
Turkistie 2
66900 Uusikaarlepyy
[www fb]

Aloittanut: 2017

Historia:
Panimo on suoraa jatkoa Jacobstads panimolle, joka muutti uusiin isompiin tiloihin Turkistielle vuoden 2016 lopulla. Uudet tilat sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä vanhasta.
Muuton yhteydessä tuotantolaitteita myös lisättiin. Keittokoko pysyi ennallaan, mutta varastointi ja kypsytystankkien määrä ja kapasitetti kasvoi. Uusien tankkien vetoisuudet ovat 2x 1800 litraa ja 4x 625 litraa.
Ensiolut uudesta panimosta lähti markkinoille 5.2.2017.

Etiketit ja logo: panimon fb sivu
__________
2016 - ____ Jacobstads (Pedersöre Hantverksbryggeri Ab)

alustat

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit