Bryggeri, A. F. Lindberg
2 Kaup. osa, Tontti N:o 117 (nyk. Värjärinkuja 2)
Tampere

Aloittanut: 1851
Lopettanut: 1856

Historia:
Oluttehtaan perusti Tamperelainen raatimies kauppias Adolf Fredrik Lindberg vuonna 1851. Samalla hän anoi senaatilta lupaa myllyn perustamiseen Tammerkoskeen, mutta lupaa sille ei myönnetty. Oluttehdas rakennettiin Lidbergin omistamaan taloon Hämeensillan eteläpuolelle nykyiselle Värjärinkujalle aivan kosken rantaan ja se aloitti toimintansa vielä samana vuonna.

Oluenpanijaksi hän palkkasi Saksalaissyntyisen Christian Fredrich Kottkampfin, joka oli juuri lopettanut vastaavat työt Porvoossa. Toisena yhteistyökumppanina oli kirjanpitäjä Petter Zigujeff. Tuotannossa oli ainakin kahta eri mallasjuomaa, jotka mainitaan olleen "Faarin kaljaa" ja "Muorin olutta".

Mainittu myllykin taloon rakennettiin, mutta ilman virallista lupaa se palveli vain omaa tarvetta. Lukuisia kertoja Lindberg anoi lupaa myllyn kaupalliseen ylläpitämiseen, mutta lupaa hän ei koskaan saanut. Tämä oli tietysti takaisku kaupankäynnille varsinkin, kun valmiiksi jauhettu vilja oli kovissa hinnoissa. Takaisku oli myös se, että syksyllä 1853 oluenpanija Kottkampf sai luvan oman Portteritehtaan perustamiselle Tampereelle.

Lindbergin ura kauppiaana ja oluttehtailijana päättyi konkurssiin vuonna 1856.
__________
1851 - 1856 Bryggeri, A. F. Lindberg (Lindberg, Zigujeff)

Bryggeri, C. F. Kottkampf
Tontti N:o 25, Mältinranta (nyk, puistoa Kuninkaankadun alkupäässä)
Tampere

Aloittanut: 1853
Lopettanut: 1867

Historia:
Saksalaissyntyinen oluenpanija Christian Fredrich Kottkampf sai luvan portteri- ja etikkatehtaan perustamiseen Tampereelle 20.10.1853. Laitos rakennettiin kosken yläjuoksulle Mältinrantaan seuraavan vuoden aikana.
Tehtaasta käytettiin nimeä Kottkampfs Portterbryggeri, koska tuotannossa oli lähes yksinomaan portteria. Portterin vuosituotanto oli noin 10.000 litraa. Lisäksi tehtaassa valmistui vuosittain noin 700 litraa etikkaa.

Kottkampf huutokauppasi tehdastaan maaliskuussa 1860, mutta riittävän suurta tarjousta ei tullut, joten hän jatkoi itse tehtailua. Työntekijöiden määrä oli vuodesta toiseen kahdesta kolmeen, mutta hetkellisesti määrä nousi jopa kymmeneen.
Vuonna 1867 hän päätti lopettaa toiminnan.
__________
1853 - 1867 Bryggeri, C. F. Kottkampf (Christian Friedrich Kottkampf)

Mustalahden Oluttehdas
(Näsijärven Osakeoluttehdas)
Kaup. VIII osa, Mustalahti (nyk. Paasikiventie 2)
Tampere

Aloittanut: 1854
Lopettanut: 1904

Historia:
Oluttehtaan perusti apteekkari Anders Wilhelm Tennberg vuonna 1854. Tontin 50 vuoden vuokrasopimus allekirjoitettiin 2. elokuuta ja vuokraksi sovittiin rupla vuodessa. Rakennustyöt aloitettiin heti elokuussa Mustalahdessa sijaitsevaan kallioiseen niemekkeeseen, joka tasoitettiin ja laajennettiin sopivaksi. Rakennukset valmistuivat vuoden 1855 lopulla ja ensioluet tulivat markkinoille seuraavan vuoden alussa.
Perustaja Tennberg kuoli yllättäen toukokuussa 1856 ja tehdas siirtyi perikunnalle eli leski Sofie Louise Tennbergille. Käytännössä toimintaa jatkoi poika Axel Fredrik Tennberg.

Vuonna 1857 Axel Tennberg myi tehtaan kruununvouti Johan Fredrik Lagerbladille.
Tehdasta laajennettiin seuraavien vuosien aikana, joten tuotantomäärät myös kasvoivat.
Oluenpanijaksi saatiin Baijerista 3.9.1857 Suomeen saapunut panimomestari Jacob Friedrich Ludwig Sippel. Muina työntekijöinä mainitaan yksi Ruotsalainen tynnyrintekijä sekä 10 suomalaista renki- pullonpesijä- ym. työntekijää. Hetken päästä tehtaalle avattiin myös oma kapakka. Vuonna 1860 olutta valmistui yli 110.000 litraa ja muita juomia noin 40.000 litraa. Oluena oli mm. Baijerin- ja Ruotsin oluet.

Tuotteet menivät hyvin kaupaksi vaikkakin vuonna 1864 aloittanut Onkiniemen Oluttehdas laski kannattavuutta kovasti. Onkiniemen tehtaan aloitettua Mustalahden tehdasta kutsuttiin yleisesti vanhaksi oluttehtaaksi. Ehkäpä juuri Onkiniemestä johtuen Lagerblad myi tehtaan vuoden 1867 alussa panimomestari Sippelille ja kirjanpitäjä Oskar Richard Schogsterille. Hinta oli 108.000 markkaa sisältäen kiinteistöt ja kaiken tontilla olevan. Tuotantoon tuli tämän jälkeen lisäksi portteri ja sima.

Kaikesta huolimatta Sippelin ja Schogsterin yritykset johtivat heidät konkurssiin jo vuoden 1868 lopussa. Seuraavan vuoden tammikuussa käydyssä huutokaupassa pelkkä tehtaan kiinteistö myytiin Yliopistolle (eli Suomen Suuriruhtinaskunnalle) 52.000 markalla. Tehtaaseen kuuluva kalusto oluineen, ohrineen ja hevosineen ym. kuuluvine tavaroineen huutokaupattiin, niin että "oluenpanoon erikoistunut" huutaja saa oluttehtaan kiinteistön haltuunsa. Näin tapahtuikin jo kahden kuukauden kuluttua maaliskuussa (1869), kun huutokaupassa kalustot huusi Baijerilaissyntyinen kauppias ja oluenpanija G. F. Rübmann. Entinen kirjanpitäjä Schogster muutti tämän jälkeen pois, mutta panimomestari Sippel jatkoi oluenpanoa vielä puoli vuotta.
Vuonna 1870 Rübmann myi tehtaan toiselle Saksalaissyntyiselle oluenpanijalle Johan Hilbingerille.

Hilbinger toimi tehtaassa kolme vuotta, kunnes vuonna 1873 myi tehtaan oluenpanija Johan Andreas Eberleinille. Eberlein asui Jyväskylässä ja hoiti siellä niin ikään oluttehdasta, joten hän antoi Hilbingerille täydet valtuudet Mustalahden tehtaan toiminnoista. Tuotannossa oli edelleen Baijerin- ja Ruotsin oluita sekä simaa.

Vuoden 1874 joulukuusta lähtien Baijerin olutta sisältävien olutpullojen korkkeihin painettiin kuvassa näkyvä leima. G.L.B.B.Öl. tulee arvatenkin sanoista Gamla Bryggeri Bäjerskt Öl.

Tehtaalla meni kaikin puolin hyvin, mutta omistaja Eberlein ajautui vuoden 1877 alussa konkurssiin Jyväskylässä ja tämän seurauksena kumpikin tehdas joutui pesänhoitajien käsiin.
Pesänhoitajat myivät Mustalahden tehtaan keväällä 1877 Jyväskyläläisille kauppiaille Karl Valtoselle ja Julius Johnssonille 150.000 markalla. Eberleinin Jyväskylän oluttehtaassa toiminut panimomestari Frans Josef Boesl siirtyi tapahtuman jälkeen lokakuussa Tampereelle. Hilbinger toimi toisena oluenpanijana vuoden 1879 lopulle, jonka jälkeen siirtyi Ouluun Koskenniskan oluttehtaaseen.

Toinen omistajista kauppias Karl Valtonen kuoli vuonna 1881. Muutama vuosi tämän jälkeen Johnsson laajensi tuotantoa virvoitusjuomiin, jolloin myyntiin tuli limonadia, seltteri- ja soodavettä.

Vuoden 1891 alussa Tampereen kaupunki halusi uudistaa Mustalahden oluttehtaan tontin vuokrasopimuksen, joka oli tähän asti ollut ruplan (eli 4 markkaa) vuodessa. Uudeksi vuokraksi ilmoitettiin likimain mitään neuvottelematta 800 markkaa vuodessa. Vuokra-aika pysyi ennallaan, mikäli vuokraaja halusi, vuoden 1904 elokuun 2. päivään, jolloin alkuperäinen 50 vuoden vuokra-aika päättyy.
Vuokraa jatkettiin pettyneenä, mutta juuri tästä korotuksesta johtuen omistaja Johnsson alkoi suunnitella mm. oluttehtaiden ostamista tai yhdistämistä.

Tammerfors Bryggeri Aktiebolag - Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö.
Tampereella perustettiin vuonna 1891 alustavasti yhtiö nimeltä Tammerfors Bryggeri Aktiebolag - Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö. Suomennoksena esiintyy myös muoto Tampereen Panimo Osakeyhtiö.
Yhtiön tarkoitus oli ostaa ja yhdistää Mustalahden-, Onkiniemen- ja Santalahden oluttehtaat.
Yhtiön perustajana ja nokkamiehenä toimi Mustalahden oluttehtaan omistaja Julius Johnsson. Säännöt vahvistettiin 1893 ja osakepääomaksi tuli 1.000.000 markkaa (1000 á 1.000 mk).
Tehtaiden ostot tapahtuivat 15.11.1893, mutta virallisesti yhtiön haltuun tehtaat siirtyivät vasta seuraavan vuoden 2. päivä. Näin Mustalahden-, Onkiniemen- ja Santalahden oluttehtaat saivat uuden omistajan.
Kaupparekisteriin yhtiö ilmoitettiin vuoden 1897 marraskuussa. Tätä ennen (vuosina 1894-1897) omistajana mainitaan mm. veroluetteloissa "Mustalahden, Onkiniemen ja Santalahden Osake Oluttehtaan osakeyhtiö".
Uuden omistajan myötä oluen ulosmyyntihintoja voitiin laskea vuoden 1894 lopulla 30 pennistä 25 penniin pullo.

Panimomestari Frans Josef Boeslin pojista 3 työskenteli 1890-luvun alussa Mustalahden oluttehtaalla eri tehtävissä. Heistä Georg Gustafin hän opetti myös oluenpanijaksi. Pojasta ei kuitenkaan tullut isälle jatkajaa vaan hän siirtyi vuonna 1896 Toijalan Oluttehtaaseen. Isä Frans siirtyi eläkkeelle myös samana vuonna ja kuoli kaksi vuotta myöhemmin. Oluenpanijoina toimivat tämän jälkeen lyhyitä aikoja isännöitsijä Alexander Koreneffin valitsemat eri henkilöt. Heitä olivat mm. panimomestarit C. A. Bergman sekä Oskar Ruckman.
Isännöitsijä Koreneff siirtyi kesäkuussa 1899 Osakeyhtiö Ison Oluttehtaan palvelukseen ja hänen paikalle valittiin hallituksessa istunut John Bergqwist.

Alla oleva kuva on otettu nykyisen Särkänniemen puolelta vuonna 1899. Vasemmanpuoleinen pitkä tiilitalo, jossa korkein piippu, on itse oluttehdas ja oikeanpuoleisessa asui panimomestari.

Vuonna 1900 työntekijöiden määrä oli tehtaalla ennätykselliset 29 henkilöä. Saman vuoden maaliskuussa markkinoille tuli Böhmiläinen olut.

Tampereen Olutyhtiö - Tammerfors Ölförening
Vuoden 1901 syyskuussa kaikille Tampereen oluttehtaille perustettiin yksi yhteinen oluenmyyntiyhtiö. Yhtiö sai nimekseen Tampereen Olutyhtiö - Tammerfors Ölförening ja sen osoite oli Hämeenkatu 25. (Olutyhtiö ei siis ollut omistaja vaan pelkkä oluenmyyntiyhtiö). Johtajana toimi pankinjohtaja Hjalmar Grönblom. Tämän yhtiön perimmäisenä tarkoituksena oli yhtenäistää oluen hinnoittelu ja näin tasoittaa kilpailua.
Yhtiöön liittyivät Näsijärven Osakeoluttehdas, Osakeyhtiö Iso Oluttehdas, Osakeyhtiö Pyynikki, Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö sekä Toijalan Olutpanimo ja Wesitehdas.
Yhtiön toinen tarkoitus oli saada kaikkien tehtaiden johtajat ja isännöitsijät ainakin jossain määrin saman katon alle. Idea oli hyvä, mutta muutaman kuukauden kuluttua Oy Iso Oluttehdas erosi yhtiöstä. Samoin teki Näsijärven Osakeoluttehdas. Näin ollen myyntiyhtiön edut hiipuivat lähes olemattomiin ja tähän johtaja Grönblom totesi, että "yhtiö kannattaa lakkauttaa heti". Lakkauksesta ilmoitettiin vielä vuoden 1901 puolella.
Tästä seurasi toinen yhtenäistämisyritys, kun vuonna 1902 Näsijärven Osakeoluttehdas vuokrasi Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiön omistamat kolme tehdasta. Vuokra-ajaksi sovittiin viisi vuotta. Tähän liittoumaan eivät kuuluneet Oy Iso Oluttehdas ja Toijalan Olutpanimo. Tästä kokeilusta ei myöskään tullut mitään, sillä oluiden hintoja olisi pitänyt korottaa ja sitä ei haluttu tehdä. Hanke keskeytettiin heti alkuunsa ja vuokrasopimus purettiin. Tältä ajalta ehdittiin teettää alla oleva etiketti.

Näsijärven Osakeoluttehdas - Näsijärvi Aktieölbryggeri
Kesäkuun 1. päivä 1903 voimaan astuva kunnallinen kieltolaki ajoi tehtaat lopulta täydelliseen yhtenäistämiseen. Saman vuoden keväällä Näsijärven rannalla sijaitsevan Näsijärven Osakeoluttehtaan yhtiökokouksessa sen johtajan Hjalmar Grönblomin aloitteesta Näsijärven Osakeoluttehdas osti kaikki Tampereen oluttehtaat. Nimekseen se sai tietysti Näsijärven Osakeoluttehdas - Näsijärvi Aktieölbryggeri.
Nimenä esiintyy toisinaan muoto Näsijärven Osake-Oluttehdas väliviivalla tai ilman.
Yhtiön säännöt vahvistettiin loppuvuonna 1903.
Ostetuista tehtaista maksettiin seuraavasti: Osakeyhtiö Iso Oluttehdas 858.013 markkaa, Osakeyhtiö Pyynikki 851.116 markkaa ja Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö (3 tehdasta: Mustalahti, Santalahti ja Onkiniemi) 844.359 markkaa.
Hetkeä aiemmin Osakeyhtiö Pyynikin perustajista Julius Johnsson oli myynyt osakkeensa pankinjohtaja Hjalmar Grönblomille ja muuttanut pois.

Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli odotetusti pankinjohtaja Hjalmar Grönblom. Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat johtajan lisäksi pankinjohtaja Albert Snellman, maisteri panimomestari Gösta Borg, kauppias Gustaf Lindberg ja kelloseppä Johan Hollt. Toimitusjohtajaa lukuun ottamatta johtokunta muuttui seuraavien vuosien aikana, joskus jopa yhtiökokouksesta toiseen.
Osakepääoma oli 1.600.000 markkaan, josta suurimman osakesalkun omistivat toimitusjohtaja Grönblom ja seuraavina Gösta Borg, Fredrik Borg, Albert Snellman, Wolter Aschan ja panimomestari Axel Ivar Wennerstrand.
Vielä vuonna 1904 Uusi Oluttehdas liitettiin Näsijärven Osakeoluttehtaaseen.

Mustalahden tontin vuokrasopimus päättyi vuoden 1904 elokuun 2. päivä. Vuokrasopimukselle ei saatu jatkoa, joten kiinteistöjä tarjottiin myytäväksi Tampereen Kaupungille. Tampereen Kaupunki sekä satamatoimisto totesivat kiinteistöt satamatoimintaan kelpaamattomiksi ja näin ollen kiinteistöt purettiin ja paikalle rakennettiin varsinainen satama.
Oluttehdasta ei kuitenkaan lakkautettu täysin vaan se siirrettiin ja aloitti pian toimintansa Amurin kaupunginosan puolella (noin 200 metrin päässä) tontilla numero 62.
__________
1854 - 1856 Mustalahden Oluttehdas (Anders Wilhelm Tennberg)
1856 - 1857 Mustalahden Oluttehdas (perik., Axel Fredrik Tennberg)
1857 - 1867 Mustalahden Oluttehdas (Johan Fredrik Lagerblad)
1867 - 1869 Mustalahden Oluttehdas (Sippel, Schogster)
1869 - 1869 Mustalahden Oluttehdas (Yliopisto / Suomen Suuriruhtinaskunta)
1869 - 1870 Mustalahden Oluttehdas (G. F. Rübmann)
1870 - 1873 Mustalahden Oluttehdas (Johan Hilbinger)
1873 - 1877 Mustalahden Oluttehdas (Johan Andreas Eberlein)
1877 - 1877 Mustalahden Oluttehdas (Eberleinin pesänh.)
1877 - 1881 Mustalahden Oluttehdas (Karl Valtonen, Julius Johnsson)
1881 - 1894 Mustalahden Oluttehdas (Julius Johnsson)
1894 - 1903 Mustalahden Oluttehdas (Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö)
1903 - 1904 Näsijärven Osakeoluttehdas (useita omistajia)

Onkiniemen Oluttehdas
(Näsijärven Osakeoluttehdas)
Kaup. VIII osa, Onkiniemi (nyk. Sahateränkatu)
Tampere

Aloittanut: 1864
Lopettanut: 1909

Historia:
Oluttehtaan perustivat apteekkarit Alex Fredrik Tennberg ja Gustaf Adolf Serlachius vuonna 1864.
Tehdas sijaitsi Näsijärven rannalla nykyisen Sahanteränkadun varrella. Alue kaavoitettiin ensi kerran vuonna 1896, jolloin oluttehtaan tontti sai nimekseen "Santalahden rantatontti numero 7". Myöhemmin likimain oluttehtaan paikalle rakennettiin tekstiilitehdas Tampereen Trikoo.

Oluttehdasta kutsuttiin Mustalahden oluttehtaan takia myös uudeksi oluttehtaaksi. Oluenpanijana toimi Kangasalla syntynyt panimomestari Emanuel Wilhelm Lönn, jonka toimesta ensiolut baijerin olut tuli markkinoille vuonna 1865.
Serlachius oli toiminnassa mukana vuoteen 1868, jolloin jättäytyi pois ja muutti Keuruulle. Panimomestari Lönn koulutti vuosien aikana monia henkilöitä oppisopimus periaatteella, joista yksi oli hänen oma poikansa Fredrik Wilhelm Lönn, joka siirtyi myöhemmin oluenpanijaksi Joutsan oluttehtaaseen. Tämän lisäksi oppiin ja jopa varsinaiseksi oluenpanijaksi tulivat mm. Johan Hilbinger, Swen Isak Muhr, Kaarlo Kauttu jne. Osa heistä pysyi Onkiniemessä vuoden, osa kaksi.
1870-luvulla oluina mainitaan baijerin olut, baijerin varasto olut, varasto olut sekä bock olut. Lisäksi vuonna 1877 tuli markkinoille portteri. Tehtaan tuotteita vietiin Tampereen lisäksi "kaikkialle minne laivalla pääsee".

Oluen tuotannon kehitys vuosina 1866-1876:

1866 - 54.961 litraa
1867 - 57.578 litraa
1868 - 47.109 litraa
1869 - 103.641 litraa
1870 - 103.641 litraa
1871 - 52.344 litraa
1872 - 62.812 litraa
1873 - 62.812 litraa
1874 - 94.219 litraa
1875 - 104.688 litraa
1876 - 115.156 litraa

Vuonna 1880 panimomestarin lisäksi tehtaalla oli työväkeä ennätysmäärä eli 20 henkilöä. 10 vuotta myöhemmin määrä oli vain 14.
Omistaja Axel Fredrik Tennberg kuoli vuoden 1885 alussa ja tehdas siirtyi leski Amanda Tennbergille. Amandan kunnioitus miesvainajaa kohtaan johti siihen, että hän ilmoitti tehtaan uudeksi nimeksi Axel Tennbergin Oluttehdas. Tätä nimeä ei kuitenkaan rekisteröity, joten tehdasta kutsuttiin lähteestä riippuen kahdella eri nimellä. Leski Amanda tarjosi tehdasta myös panimomestari Lönnille, mutta hän kieltäytyi tarjouksesta.
Lesken avioiduttua vuonna 1887 viinatehtailija Konstantin Hakulinin kanssa, tehdas sai uuden isännän. Tämän jälkeen nimeksi vakiintui jälleen Onkiniemen Oluttehdas.

Oluen tuotannon kehitys vuosina 1886-1891:

1886 - 185.821 litraa
1887 - 235.548 litraa
1888 - 252.020 litraa
1889 - 265.200 litraa
1890 - 321.000 litraa
1891 - 208.000 litraa

Panimomestari Lönn kuoli toukokuussa 1888 oltuaan uskollisena panimomestarina yhtäjaksoisesti yli 23 vuotta. Hänen seuraajakseen tuli oluenpanija Emil Lindewall.

Onkiniemen ja Santalahden Osake Oluttehdas
Keväällä 1890 läheisen Santalahden Oluttehtaan uudet omistajat Alexander Koreneff ja Fabian Klingendahl sopivat Onkiniemen Oluttehtaan isännän Konstantin Hakulinin kanssa yhteistyöstä. Tästä syntyi Tampereen ensimmäinen oluttehtaiden yhteenliittymä.
Hakulin, joka valittiin liittouman ensimmäiseksi johtajaksi, haki senaatilta vahvistusta yhdistyneelle nimelle Onkiniemi och Santalahti Aktiebryggerier i Tammerfors. Tätä nimeä ei senaatissa vahvistettu, sillä kävi niin, että Koreneff ja Klingendahl päättivätkin ostaa koko Santalahden Osake-Oluttehtaan. Näin ollen Koreneff ja Klingendahl hakivat kahdestaan vahvistuksen kaksikieliselle nimelle Onkiniemi och Santalahti Aktie-Bryggeri - Onkiniemen ja Santalahden Osake-Oluttehdas.
Koska tehtaiden etäisyys toisistaan oli vain muutama sata metriä, kahta oluenpanijaa ei enää tarvittu ja Onkiniemen oluenpanija Lindewall sai siirtyä sivuun. Tästä eteenpäin Santalahden oluenpanija Axel Iwar Wennerstrand hoiti kummankin tehtaan oluenpanot. Samoin isännöinti yhdistettiin sekä osittain kirjanpito ja jopa puhelinnumero, joka oli tästä lähtien 13.

9.8.1892 Tampereen Uutiset

Onkiniemen tehtaalla verotettavien mallasjuomien valmistus jatkui vuoden 1893 huhtikuun viimeiseen päivään, jolloin valmistus keskeytettiin toistaiseksi. Panimoille määrättyä minimiveroa kyllä maksettiin muutamia vuosia, mutta tämän jälkeen ei sitäkään. Tästäkään huolimatta, tehdasta ei täysin lopetettu. Toimintaan kuului Santalahden tehtaan oluen varastointi, pullotus, kaljan ja virvoitusjuomien valmistus ym. joihin ei tarvittu varsinaisia valmistuslupia.
Isännöitsijänä Alexander Koreneff toimi tehtävässään vuoden 1894 tammikuulle, jolloin omistaja vaihtui jälleen.

Tammerfors Bryggeri Aktiebolag - Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.

Tampereen Olutyhtiö - Tammerfors Ölförening
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.

Näsijärven Osakeoluttehdas - Näsijärvi Aktieölbryggeri
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.

Vuoden 1903 alusta alkaen Onkiniemen tehtaalla aloitettiin jälleen mallasjuomien valmistus. Toiminta oli kuitenkin katkonaista ja muihin verrattuna lähes olematonta.
Lopulta vuonna 1908 voimaan tulleen mallasveronkorotuksen jälkeen mallasjuomien tuotanto lopetettiin ja seuraavana vuonna myös muu toiminta.

Marraskuussa 1909 pidettiin huutokauppa, jossa tehtaan kiinteistöt myytiin.
Itse panimon kiinteistön huusi itselleen rakennusmestari Sirén 1.550 markalla.
__________
1864 - 1868 Onkiniemen Oluttehdas (Axel Fredrik Tennberg, Gustaf Adolf Serlachius)
1868 - 1885 Onkiniemen Oluttehdas (Axel Fredrik Tennberg)
1885 - 1887 Onkiniemen Oluttehdas / Axel Tennberbergin Oluttehdas (Amanda Tennberg)
1887 - 1890 Onkiniemen Oluttehdas (Konstantin Hakulin)
1890 - 1894 Onkiniemen ja Santalahden Osake Oluttehdas (Koreneff, Klingendahl,...)
1894 - 1903 Onkiniemen Oluttehdas (Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö)
1903 - 1909 Näsijärven Osakeoluttehdas (useita omistajia)

Santalahden Oluttehdas
(Näsijärven Osakeoluttehdas)
Kaup. VIII osa, Santalahti (nyk. Onkiniemenkadun ja Haarlankadun järven puoleinen kulmaus)
Tampere

Aloittanut: 1883
Lopettanut: 1914

Historia:
Ylöjärveläinen kauppias Carl Gustaf Blomberg anoi Pyhäjärven rannasta kalkkitehtaan vierestä tonttia oluttehtaan perustamiselle syyskuussa 1876. Tontti- ja oluttehtaan perustamisanomus hyväksyttiin ja samalla tontin vuokrasopimus allekirjoitettiin 50 vuodeksi. Muutaman viikon kuluttua Blombergille kuitenkin selvisi, että viereiselle tontille oli hyväksytty samaan aikaan suuren lihateurastamon rakentaminen. Tätä teurastamoa ei Blomberg pitänyt hyvänä mm. rottien ym. takia ja luopui saamastaan tontista ja sopimuksista mahdollisimman pian.

Uudet anomukset oluttehtaasta ja tontista Blomberg jätti vuoden 1883 alussa. Anomukset hyväksyttiin saman vuoden maaliskuussa. Vuokrasopimus allekirjoitettiin 50 vuodeksi ja vuokraksi sovittiin 300 markkaa vuodessa. Tontti sijaitsi Näsijärven rannalla lähellä nykyisen Onkiniemenkadun ja Haarlankadun kulmaa. Rakennustyöt aloitettiin nopeasti ja tehdas oli valmiina jo vuoden 1883 lopulla. Ensituote oli kalja, joka tuli myyntiin seuraavan vuoden tammikuussa. Noin kuukausi tämän jälkeen Blomberg rekisteröi yhtiön osakeyhtiöksi nimelle Santalahden Osake-Oluttehdas. Osakepääoma oli 100.000 markkaa. Samana keväänä markkinoille tuli jo baijerin olutta, lager olutta, portteria ja simaa.
Oluenpanosta vastasi ensimmäisenä vuotena panimomestari Johan Aron Ihander ja tämän jälkeen oluenpanija Frans Ludwig Grönmark, joka toimi vuoteen 1889. Ensimmäisenä konttoristina toimi Jaakko Räty (kirj. Huom.).

Oluen tuotannon kehitys vuosina 1886-1891:

1886 - 71.187 litraa
1887 - 91.602 litraa
1888 - 104.688 litraa
1889 - 73.281 litraa
1890 - 200.000 litraa
1891 - 241.000 litraa

Vuoden 1889 syyskuussa Blomberg myi tehtaan 100.000 markalla Viipurilaiselle oluenpanijalle Alexander Koreneffille ja Turkulaiselle kauppiaalle Fabian Klingendahlille. Isännöitsijäksi valittiin Koreneff. Heidän mukana oluenpanijaksi tuli Axel Iwar Wennerstrand. Jatkossa tehdasta laajennettiin huomattavasti monelta osa-alueelta.

Onkiniemen ja Santalahden Osake-Oluttehdas
Yhtiön tiedot Onkiniemen Oluttehtaan kohdalla.

Tammerfors Bryggeri Aktiebolag - Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.

Vuoden 1894 keväällä saatiin markkinoille Erlanger Olut ja noin 10 vuoden tauon jälkeen 1896 portteri. Työntekijöiden määrä oli enimmillään vuonna 1895 24. Kyseisenä vuonna uudeksi oluenpanijaksi tuli panimomestari maisteri Gösta Borg kunnes siirtyi lokakuussa 1897 vasta perustetun Osakeyhtiö Pyynikin palvelukseen.

Santalahden tehtaan kiinteistöä laajennettiin vuoden 1897 aikana. Oluen valmistuskapasiteetti nousi käymispuolella 122.000 litraan ja vuosituotannon määräksi ilmoitettiin jopa 2 miljoonaa litraa. Laajennukset valmistuivat lopullisesti vuonna 1898, jonka jälkeen tuotannosta vastasi Saksalaissyntyinen panimomestari Wilhelm Brüning. Brüning toimi tehtävässään vuoden 1902 loppukevääseen, jonka jälkeen siirtyi Porvooseen.

Tampereen Olutyhtiö - Tammerfors Ölförening
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.

Näsijärven Osakeoluttehdas - Näsijärvi Aktieölbryggeri
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.

Vuoden 1908 maaliskuun 1. päivästä lähtien panimon omistaja Näsijärven Osakeoluttehdas ilmoitti valmistavansa Santalahdessa vain miedompia mallasjuomia sekä virvoitusjuomia. Viimeiset oluet ilmoitettiin myydyksi ko. vuoden heinäkuussa. Lisäksi mainittiin, että tehdas jatkaa tästä lähtien nimellä Santalahden Juomatehdas. Tätä nimeä ei erikseen rekisteröity.
Viimeinen tuote mikä Santalahdessa kehiteltiin, oli nimeltään Mieto Mallasjuoma, joka tuli markkinoille elokuussa 1908. Maininnan mukaan tämä Mieto Mallasjuoma valmistettiin Tanskalaisen tavan mukaan eikä ollut ilmoituksen mukaan "vatsavaivoja aiheuttavaa kaljaa" vaan Santalahden hyvää Mietoa Mallasjuomaa.
Tehtaan toiminta loppui sodan alla vuonna 1914.
__________
1883 - 1884 Santalahden Oluttehdas (Carl Gustaf Blomberg)
1884 - 1889 Santalahden Osake Oluttehdas (Carl Gustaf Blomberg)
1889 - 1890 Santalahden Osake Oluttehdas (Alexander Koreneff, Fabian Klingendahl)
1890 - 1894 Santalahden ja Onkiniemen Osake-Oluttehdas (Koreneff, Klingendahl,...)
1894 - 1903 Santalahden Oluttehdas (Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö)
1903 - 1914 Näsijärven Osake-Oluttehdas (useita omistajia)

Uusi Oluttehdas
(Näsijärven Osakeoluttehdas)
Kaup. VIII osa, Santalahden rantatontti N:o 1 (nyk. osittain puistoa Särkänniemessä)
Tampere

Aloittanut: 1886
Lopettanut: 1914

Historia:
Ruovedellä sijaitsevan Vehkakosken sahan omistaja Frans Victor Gustafsson perusti Tampereelle oluttehtaan vuonna 1886. Nimekseen se sai Uusi Oluttehdas, F. V. Gustafsson. Yhteistyökumppanina Gustafssonilla oli Ruotsalaissyntyinen oluenpanija Johan August Pehrsson ja Tamperelainen pankkiiri Hjalmar Grönblom. Vuokrasopimus oluttehtaan tontista allekirjoitettiin 1. huhtikuuta 1886 50 vuodeksi ja vuokraksi sovittiin 25 ensimmäiseltä vuodelta 250 markkaa ja loppuvuosilta 500 markkaa.

Tehtaan sijainti: Tehdas sijaitsi Näsijärven rannassa nykyisen Sara Hildénin taidemuseon kohdalla. Alue kaavoitettiin ensi kerran vuonna 1896, jolloin tontti sai nimekseen "Santalahden rantatontti numero 1". Ranta-alue on nykyisin osittain maisemoitu puistoksi, ja lähin tie paikalle on Sara Hildénin taidemuseolle johtava Laiturikatu.

Tehdas rakennettiin nopeasti ja se valmistui vuoden 1886 aikana niin, että se oli toimintavalmiina seuraavan vuoden alussa, jolloin myös ensioluet tulivat myyntiin. Baijerin- sekä Ruotsin oluiden lisäksi tuotannossa oli huhtikuussa myös sima ja myöhemmin syksyllä Saksan olut.
Tehtaalle asennettiin puhelin vuonna 1887 ja sai tässä vaiheessa numerokseen 4.

Marraskuussa 1888 Gustafsson laajensi tuotantoa ostamalla Joseph Wennerstrandilta Tampereen Uuden Wesitehtaan 7.000 markalla. Tämä vesilaitos siirrettiin hetken päästä Uuteen Oluttehtaaseen, jolloin tuotantoon saatiin myös vesiä sekä virvoitusjuomia.
Vuonna 1891 Gustafsson yhdisti koti- ja työpuhelinnumeronsa, jolloin numeroksi tuli 59.

Gustafsson kuoli marraskuussa 1892 ja toimintaa jatkoi leski Amanda Gustafsson yhdessä kauppias ja pankkiiri Hjalmar Grönblomin kanssa. Oluenpanosta vastasi edelleen Pehrsson.
Gustafssonin kuoleman jälkeen tehdasta alettiin yleisesti kutsua Näsijärven Oluttehtaaksi.

Vuoden 1893 lopulla leski Amanda Gustafsson myi tehtaan kauppias Hjalmar Grönblomille ja Rudolf Winterille. Grönblom ja Winter olivat perustaneet hetkeä aiemmin Näsijärven Osakeoluttehdas yhtiön, jolle tämä Uusi Oluttehdas myytiin. Kauppa tapahtui helmikuussa 1894 ja kauppasumma oli 65.000 markkaa. Säännöt vahvistettiin senaatissa 23.5.1894. Näsijärven Osakeoluttehtaan osakepääoma oli 100.000 markkaa jaettuna tuhanteen sadan markan osakkeeseen, joista 250 etuoikeutettuja. Yhtiön hallituksen muodostivat Hjalmar Grönblom, Rudolf Winter sekä Ludwig Tallqvist, joista ensimmäiseksi isännöitsijäksi valittiin Tallqvist. Nimenä esiintyy toisinaan muoto Näsijärven Osake-Oluttehdas.

Saman vuoden alussa (1894) oluenpanija Perhsson ilmoitti muuttavansa Helsinkiin. Uudeksi oluenpanijaksi tuli Jyväskylästä panimomestari Anton Edward Frommholz.
Frommholzin työsopimus oli ns. "vuoden kerrallaan sopimus" joka allekirjoitettiin 1. maaliskuussa 1894. Frommholtz oli pätevä panimomestari, mutta jo puolen vuoden kuluttua syyskuussa isännöitsijä Tallqvist halusi vaihtaa hänen paikalleen Santalahden Oluttehtaan silloisen panimomestarin Axel Iwar Wennerstrandin. Tämän jälkeen Frommholz näytti voimassa olevaa vuoden työsopimusta, jolloin Tallqvist suuttui ja repi sopimuksen. Tästä tuli tavallaan Frommholtzin osalta työtaistelu. Joka tapauksessa Frommholz vei asian oikeuden päätettäväksi. Lopulta oikeus oli Frommholzin puolella ja hän sai olla toimessaan sovittuun helmikuun loppuun 1895.
Ennen kuin Frommholz lopetti, tapahtui tehtaalla tammikuun 31. päivänä tulipalo, joka poltti sekä tehtaan että olut- ja viljavarastot maan tasalle. Vakuutukset olivat kunnossa, joten uusi tehdasrakennus rakennettiin nopeasti kuntoon.
Uusi tiilinen tehdasrakennus mainitaan rakennetun samoille perustuksille kuin entinen.

Seuraavana vuonna, 1896, tehdasta laajennettiin edelleen ja tuotantokapasiteetti lähes tuplattiin. Lopullisesti tämä uudistus valmistui joulukuussa 1896. Ja kun laajennukset olivat valmiit (tuntemattomaksi jäänyt) taiteilija piirsi tehtaan alueesta piirroksen (alla).
Samana jouluna tuli myyntiin "ei niin" jouluisella kuvalla varustettu jouluolut.

Keväällä 1897 yhtiöön valittiin uusi hallitus. Toimitusjohtajaksi tuli isännöitsijä John Bergqwist ja muiksi jäseniksi kauppiaat Hjalmar Sundwall, Alarik Wehlman ja Henrik Theodor Bärlund sekä ravintoloitsija Petter Häkkinen. Hallitus tosin vaihtui heti seuraavana vuonna lähes täysin. Vuonna 1899 johtokuntaan kuuluivat johtaja kauppias Henrik Hällström, ravintoloitsija Petter Häkkinen, rakennusmestari Karl Walerian Helander sekä kauppiaat Heikki Mäkinen ja Arvid Fabian Lindstedt. Oluenpanijana toimi edelleen hallituksessakin toisinaan istunut panimomestari Axel Iwar Wennerstrand.
Yllä mainitun laajennuksen valmistuttua työntekijöiden määrän kasvu oli täysin omaa luokkaansa. Kun vuonna 1890 määrä oli ollut 10, oli se vuonna 1900 jo 55.

Tampereen Olutyhtiö - Tammerfors Ölförening
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.

Näsijärven Osakeoluttehdas - Näsijärvi Aktieölbryggeri
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.

Koska Näsijärven Osakeoluttehtaan tuotanto oli siirtynyt vuonna 1903 suurelta osin Pyynikin tehtaaseen, siirrettiin koko hallinto vuoden 1904 alkuun mennessä myös sinne. Joka tapauksessa pienimuotoista oluen, kaljan ja virvoitusjuomien tuotantoa jatkettiin vuoteen 1914. Tämän jälkeen tuotanto siirrettiin lopullisesti Pyynikin tehtaaseen ja tehdas lopetettiin. Seuraavana vuonna kiinteistöt vuokrattiin pois.
Vuonna 1918 tapahtuneen tulipalon seurauksena ainakin tontilla olleet oluttehtaan kiinteistöt purettiin.

Muuta: panimomestari Frommholz kehui jälkeenpäin tehtaan oloja "tehtaan olopaikka on siksi hyvä, että työn päälle sai aina verestä olutta ja jos halusi, sai antautua vellamon vietäväksi".
__________
1886 - 1892 Uusi Oluttehdas, F. V. Gustafsson (Frans Viktor Gustafsson)
1892 - 1893 Uusi Oluttehdas, F. V. Gustafsson (Amanda Gustafssonin, Grönblom)
1893 - 1894 Uusi Oluttehdas (Hjalmar Grönblom, Rudolf Winter)
1894 - 1903 Näsijärven Osakeoluttehdas (Grönblom, Winter, Tallqvist, Bergqvist, Hällström,..)
1903 - 1914 Näsijärven Osakeoluttehdas (useita omistajia)

Mustanlahden Mietojuomatehdas Oy
Kaup. IV osa, Amuri, Tontti N:o 62, Särkänkatu ja Pohjoinen Rantakatu 21 kulma
(nyk. Mariankatu ja Näsijärvenkatu kulma)
Tampere

Aloittanut: 1903
Lopettanut: 1925

Historia:
Tehdas on omistajan kautta jatkoa Näsijärven Osakeoluttehtaan omistamalle Mustalahden Oluttehtaalle, joka jouduttiin sulkemaan Mustalahdessa elokuussa 1904. Sulkemisen syy oli tontin vuokrasopimuksen päättyminen. Ja koska vuokrasopimukseen ei saatu jatkoa, päätettiin tehdas siirtää uuteen paikkaan. Uusi tehdas rakennettiin tontille numero 62 eli nykyisen Mariankadun ja Näsijärvenkadun kulmaan.
Toiminta alkoi jo vuonna 1903, jolloin Lahdesta ostetut Lahden Olutpanimo Oy:n vanhat laitteet saatiin asennettua toimintakuntoon. Osa laitteista tuotiin tosin vanhasta Mustalahden tehtaasta, joihin kuuluivat mm. varastointi- ja muut tynnyrit.
Valmistuksesta vastasi aluksi panimomestari Axel Iwar Wennerstrand, mutta hyvin pian hänen poikansa oluenpanija Ernst Wilhelm Wennerstrand.
Toukokuussa 1906 tulipalo oli tuhota koko tehtaan, mutta se saatiin suojeltua. Vuonna 1907 poika E. W. Wennerstarnd matkusti saksaan ja valmistui panimomestariksi Berliinissä vuonna 1909. Tämän jälkeen hän siirtyi vuodeksi Rauman oluttehtaan palveukseen ja palasi sieltä takaisin Tampereelle.

Omistajanvaihdos tapahtui vuonna 1912, kun panimomestari E. W. Wennerstrand osti tehtaan itselleen. Tuotannossa oli tästä eteenpäin ainoastaan mietoja mallasjuomia ja virvoitusjuomia. Näin edettiin kaksi vuotta, kunnes vuoden 1914 lokakuussa E. W. Wennerstrand ja Paul Wennerstrand perustivat yhdessä Axel Plantingin kanssa Mustanlahden Mietojuomatehdas Oy:n.

Vuodesta 1918 omistajaksi tuli ravintoloitsija Otto Vauhkonen ja oluenpanijaksi panimomestari Seth Elliot. Tämän jälkeen nimenä mainitaan myös Mustanlahden Mietojuoma Oy. Mestari Elliot toimi tehtaassa tämän jälkeen vielä muutaman vuoden kunnes muutti pois. Hänen jatkajaksi saatiin panimomestari Juho Ojala.
Tehdasta tarjottiin useaan otteeseen Oy Pyynikki Ab:lle, mutta huonokuntoisena sitä ei saatu myytyä. Tehdas oli kuitenkin Pyynikin kilpailija ja lopulta tammikuussa 1925 Pyynikki hyväksyi tarjouksen ja osti tehtaan. Pyynikillä ei ollut aikomustakaan jatkaa tehtaan toimintoja, joten se lopetettiin.
Panimon laitteet myytiin Loimaan Panimolle.
__________
1903 - 1912 Näsijärven Osakeoluttehdas (useita omistajia)
1912 - 1914 Näsijärven Osakeoluttehdas (Ernst W. Wennerstrand)
1914 - 1918 Mustanlahden Mietojuomatehdas Oy (Ernst ja Paul Wennerstrand, Axel Planting)
1918 - 1925 Mustanlahden Mietojuomatehdas Oy (Otto Vauhkonen, S. Elliot)
1925 - 1925 Mustanlahden Mietojuomatehdas Oy (Oy Pyynikki Ab)

Oy Sinebrychoff Ab Pyynikin panimo
Kaup. VI osa, Tontit N:o 247-250 (nyk. Koulukatu/Tiiliruukinkatu kulma)
Tampere

Aloittanut: 1897
Lopettanut: 1992

Historia:
Vuonna 1897 perustettiin Osakeyhtiö Pyynikki. Perustajat olivat kauppaneuvos Julius Johnsson, rakennusmestari Arthur af Hällström, panimomestari Gösta Borg sekä kauppiaat Fredrik Pöllänen ja Karl Johan Lindeman. Säännöt vahvistettiin senaatissa 23.9.1897. Osakepääoma oli 300.000 markkaa. Yhtiön ensimmäiseksi johtajaksi valittiin panimomestari maisteri Gösta Borg (oikealta nimeltään Karl Gustav Borg). Johtokuntaan tuli seuraavina vuosina joitain muutoksia.
Tehdas rakennettiin kaupungin kuudenteen osaan tonteille 247-250 (nyk. 39-42). Valmistuttuaan tehtaasta tuli Sinebrychoffin jälkeen Suomen toiseksi suurin oluttehdas.
Ensiolut, joka oli nimeltään Pilsner, mainitaan olleen "kirkkaan näköistä sekä helposti juotavaa". Työntekijöitä oli vuonna 1900 27 ja vuonna 1903 jo 63.

Päivämäärä rei'itys otettiin Pyynikillä
käyttöön joulukuussa 1900.

Tampereen Olutyhtiö - Tammerfors Ölförening
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.

Näsijärven Osakeoluttehdas - Näsijärvi Aktieölbryggeri
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.

Panimomestari maisteri Gösta Borg muutti pois vuonna 1904 kesällä ja jatkajaksi tuli panimomestari Axel Iwar Wennerstrand.

Näsijärven Osakeoluttehdas sekä muutkin oluttehtaat olivat vaikean tilanteen edessä vuonna 1907. Silloin nimittäin äänestettiin eduskunnassa kieltolaista myöntävästi. Kieltolaki ei tosin astunut voimaan, mutta joka tapauksessa tästä seurasi hidas oluttehtaiden alasajo. Veroja korotettiin seuraavina vuosina useaan otteeseen. Tampereella alasajo näkyi lisäksi mm. siinä että Näsijärven Osakeoluttehtaan nimellisarvoltaan 100 markan osakkeet eivät menneet kaupaksi edes 15 markalla.

Pyynikki eli Näsijärven Osakeoluttehdas sinnitteli sotavuodet, mutta vuoden 1916 jälkeen, kun Hjalmar Grönblom oli luopunut johtokunnan puheenjohtajan paikasta, suurimmaksi osakkeenomistajaksi tuli lopulta kauppias Matti Kohonen. Hänen valtakautensa alkoi vuonna 1918 ja seuraavana vuonna hänestä tuli hallituksen puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja. Hänen toimestaan seuraavan vuoden lokakuussa osakepääoma laskettiin puoleen entisestä eli 800.000 markkaan. Tämä oli varotoimenpide tulevan kieltolain tuoman "oletetun" taantuman torjumiseksi. Kohonen muistetaan myös siitä, että vuoden 1920 keväällä, hän palautti tehtaan nimeksi Oy Pyynikki Ab.
Vuodesta 1919 oluenpanijaksi tuli ruotsalaissyntyinen panimomestari Richard Olsson. Aiemmin Olsson on toiminut mm. helsinkiläisen Robur Bryggerin palveluksessa. Vuonna 1920 johtaja Kohonen kuoli, ja hänen paikalle johtajaksi valittiin panimomestari Olsson, joka siis hoiti myös tehtaan oluenpanot. Tämä oli tietysti raskas tehtävä ja kävi niin, että seuraavana vuonna Olsson kuoli. Hänen paikalle johtajaksi yhtiön hallituksesta nostettiin apteekkari Volter Aschan. Hän vastasi vain toimitusjohtajan paikasta. Sen sijaan tuotannon puolelle saatiin Värtsilän Oluttehtaan lopetettua toimintansa sen entinen omistaja ja oluenpanija Heinrich Georg Edelmann. Edelmann pysyi tehtävässään muutaman vuoden.

Aschanin aikana, vuonna 1922, yhtiön osake-enemmistön osti Sulo Toivo Valdemar Salmelin. Salmelinin sanotaan uudistaneen tehdasta kieltolain aikana niin paljon, että häntä pidetään jopa tehtaan uutena perustajana. Ensitöikseen Salmelin nosti osakepääoman 2.400.000 markkaan ja uudisti yhtiön säännöt. Seuraavina vuosina uudistettiin tehdasta lähes joka osa-alueella. Tehtaalla aloitettiin mm. mallastus uudestaan ja rakennettiin uusi konttorirakennus. Lisäksi uusittiin voimalaitos jäähdytyslaitteineen sekä kuljetuskalusto täydellisesti. Lopulta uusittiin kellari ja varastointitilat. Vuonna 1923 panimomestariksi tuli Frithiof Viktor Lundgren, joka toimi tehtaalla vuoteen 1936. Hänen apunaan oluenpanijana tai oppia saamassa olivat Eero Heino vuosina 1926-1928, Matti Kemppainen vuosina 1926-1928, Mauno Heikki Rinne vuoteen 1930 ja Uuno Ilmari Sivanne vuodet 1929-1931. Näistä oluenpanijoista on mainittava, että myöhemmin kaikki kävivät panimomestarikoulun.
Osakepääoman nosto tapahtui vuoden 1928 marraskuussa, kun osakepääoma nostettiin 4.800.000 markkaan. Lisäksi vuoden 1928 marraskuussa yhtiön nimi muutettiin suomenkieliseksi Oy Pyynikki eli alkuperäiseen asuunsa.

Vuoden 1930 maaliskuussa Sulo Salmelin kuoli ja hänen jatkajaksi nousi leski Rosa Aleksadra Salmelin.
Rosa Salmelin jatkoi toimitusjohtajana vuoden 1934 maaliskuuhun, jolloin siirtyi Pyynikki-yhtymän johtajaksi. Pyynikin oluttehtaan toimitusjohtajaksi valittiin Vilho Sivanne, mutta hän lopetti vuonna 1939, jolloin osti Helsinkiläisen Tillanderin oluttehtaan ja muutti sinne.
Vuonna 1934 panimomestariksi tuli Uuno ilmari Sivanne, joka toimi tehtävässä vuoteen 1964 ja tämän jälkeen vielä teknisenä johtajana vuoteen 1970. Muita panimomestareita 1930-luvulta lähtien olivat olivat Ernst Wilhelm Wennerstarand vuonna 1938, Ilmari Parker ja Erkki Olavi Väisänen vuonna 1939, Harald Strandell vuonna 1940, Martti Riihikallio vuonna 1942, Yrjö Mannersalo vuosina 1953-1954 ja saksalaissyntyinen Ernst Rösch vuonna 1956.

Vuonna 1965 tehtaan tavaramerkki uudistettiin, joka oli vuosia
ollut ns. tähti-karhu näyttävämmäksi vaakuna-karhuksi.

Vuodesta 1962 oluenpanosta vastasi saksalaissyntyinen panimomestari Wolfgang Paulus. Toiseksi mestariksi tuli Yrjö Mannersalo, joka toimi vuoteen 1978. Vuodesta 1966 Paulus toimi saksassa eri panimoissa, mutta palasi Tampereelle vuonna 1970. Vuodesta 1967 (vuoteen 1987) valmistuspuolella aisaparina oli myös panimomestari Paul Konrad Dill. Pauluksen kehittelemiä oluita ovat mm. Amiraali ja Kippari.
Rosa Salmelinin kuoleman jälkeen vuodesta 1963, toimitusjohtajaksi nousi hänen poikansa Matti Kaarlo Juhani Salmelin.

Panimomestarina toimi Juha Tapio Kettunen vuosina 1982-1985 ja tämän lähdettyä Rainer Matias Kiiskilä vuoteen 1992.

Vuoden 1984 kesällä Amiraali olutta ryhdyttiin viemään Japaniin Japanilaisten pyynnöstä, koska etiketissä esiintyvä amiraali Togo miellytti Japanilaisia kovasti. Joten vielä saman vuoden syksyllä painettiin etiketistä Japanilainen versio sekä aloitettiin tölkkimyynti.

Japanin vientietiketti ja mainos aikakauslehdestä vuodelta 1989.

Juhani Salmelin oli Oy Pyynikin viimeinen toimitusjohtaja. Hänen uransa päättyi vuonna 1985, kun tehdas myytiin Sinebrychoffille.
Nimeksi tuli Oy Sinebrychoff Ab Pyynikin panimo, mutta esiintyy myös muodossa Oy Sinebrychoff Ab Tampere.

Syyskuussa 1991 Sinebrychoffin toimitusjohtaja Kai Forssell ilmoitti, että "Pyynikin tehdas tullaan sulkemaan". Sulkemisajankohtaa ei vielä silloin tiedetty tarkasti. Lisäksi hän totesi, että "tehdashan on kannattava ja vienti vetää jopa Japaniin hyvin, mutta nyt on liian kova lama ja sen seurauksena on keskitettävä toimintoja". Lopetusilmoitus tuli seuraavana vuonna.
__________
1897 - 1903 Oy Pyynikki (Johnsson, af Hällström, Borg,..)
1903 - 1920 Näsijärven Osakeoluttehdas (useita omistajia)
1920 - 1928 Oy Pyynikki Ab (useita omistajia)
1928 - 1985 Oy Pyynikki (useita omistajia)
1985 - 1992 Oy Sinebrychoff Ab Pyynikin panimo (Oy Sinebrychoff Ab)

alustat

Oy Iso Oluttehdas
(Näsijärven Osakeoluttehdas)
Kaup. XV osa, Tammela, Tontti N:o 57-60, Moisionkatu 27-29 (nyk. Aaltosenkatu 27-29)
Tampere

Aloittanut: 1898
Lopettanut: 1916

Historia:
Osakeyhtiö Ison Oluttehtaan perustivat pankinjohtaja Hjalmar Grönblom, Alarik Wehlman, Hjalmar Sundwall, Alex Nordman, Rudolf Winter ja Otto Haartman vuonna 1898.
Kyseisen vuoden heinäkuussa yhtiökokouksessa hallitus päätti ostaa panimomestari Bruno Martinin alullepaneman ja lähes valmiin oluttehtaan Tammelantorin laidalta 120.000 markalla. Tehdas rakennettiin Martinin johdolla valmiiksi ja toimintakuntoisena se oli saman vuoden joulukuussa. Kaupparekisteriin yhtiö liitettiin 17.2.1899, jolloin sen osakepääoma oli 300.000 markkaa. Ensimmäisten joukossa osakkeita oli ostamassa ”suuren määrän” P. Sinebrychoff Helsingistä.

Oy Iso Oluttehdas talvella 1900.

Valmistuneesta panimorakennuksesta tuli 60 metriä pitkä ja 18 metriä leveä. Rakennuksen kellariin tuli varastotiloja eli mm. jäävarasto ja valmiin oluen varasto, johon mahtui n. 60.000 kannua olutta (n. 22.900 litraa). Laitoksen käyttövoimana oli 12 hevosvoimainen höyrykone ja tuotantokapasiteetin ilmoitettiin olevan n. 450.000 kannua vuodessa (n. 1,2 miljoonaa litraa). Ensimmäiset oluet Varasto Olut ja Pöytä Olut tulivat kauppoihin huhtikuussa 1899. Varasto Oluesta mainitaan, että se on "hiukan punertavampaa, vaan kumminkin tavattoman selkeätä ja puhdasta tavaraa".

Tämän uuden tehtaan äänekkäitä vastustajia riitti myös runsaasti, ja tämä johti siihen, ettei varsinainen oluenmyynti käynnistynyt niin kuin piti. Osakkeiden arvokaan ei pysynyt vakaana vaan niiden arvo laski ja jo alle puolen vuoden päästä 100 markan osake ei mennyt kaupaksi edes 90 markalla. Tästä johtuen yhtiön johtokuntaan tuli pieniä muutoksia. Ensimmäisenä lähti, myyntitilanteeseen närkästynyt, johtokunnan jäsen ja isännöitsijä Alarik Wehlman. Hän lopetti omatoimisesti jo saman vuoden kesäkuussa. Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin välittömästi. Yhtiön uudeksi isännöitsijäksi äänestettiin heinäkuun alusta alkaen Tammerfors Bryggeri Ab – Tampereen Juomatehdas Oy:n silloinen isännöitsijä Venäläissyntyinen Alexander Koreneff.

Oy Ison Oluttehtaan ns. ongelmat eivät tästä lähtien olleetkaan enää ulkopuolisten ostajien käsissä, vaan yllättäen ongelmia oli myös panimon sisällä. Isännöitsijäksi valittu Koreneff ei sopinutkaan paikkaan vaan erotettiin isännöitsijän toimesta ”sopeutumisvaikeuksien” vuoksi jo vuoden 1900 joulukuun 1. päivä. Hän jäi kuitenkin yhtiön hallitukseen, joten kokonaan hän ei paikkaansa menettänyt. Syynä erottamiseen olivat hänen mainontaan suunnittelemansa liput ja kaikki muutkin kyltit, jotka olivat venäläisittäin sini-puna-valkoisia. Nämä värit eivät kansalaisten mielestä sopineet Tamperelaiseen katukuvaan vaan aiheuttivat paheksuntaa. Kaupungin päättäjät lähettivät Koreneffille kaksikin ukaasia lippujen poistamisesta tai ainakin värien muuttamisesta, mutta Koreneff ei tehnyt mitään.
Tätä väriyhdistelmää ei koettu hyväksi tässä vaiheessa enää myöskään yhtiön johtokunnassa, joten ainoana vaihtoehtona oli Koreneffin erottaminen. Hänet erotettiin yksimielisesti. Koreneffin varsinaisen erottamisen jälkeen uudet värit sovittiin olevan ”punainen pohja ja teksteissä vaaleat värit”.
Alla oleva etiketti otettiin käyttöön vuonna 1901.

Tampereen Olutyhtiö - Tammerfors Ölförening
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.

Liittyminen olutyhtiöön oli lopulta kuitenkin Oy Ison Oluttehtaan johdon mielestä virhe, sillä se ei ollut sitä mitä itsenäinen tehdas tarvitsi. Ylimääräisessä kokouksessa 9. lokakuuta 1901 päätettiinkin erota olutyhtiöstä heti. Tästä eroamisesta koitui tietysti sakko, joka siitä eroaville oli ennalta määrätty. Eroavan sakko oli 25.000 markkaa, joka luovutetaan raittiusmieliselle kansanvalistusseuralle. Tästäkin huolimatta ero oli äänestyksessä välitön. Sakko siis maksettiin, vaikkakin sovinto-oikeuden ensin lailliseksi tarkistamana. Syynä eroon oli yhtiön määräämät oluen myyntihinnat sekä muut vapaan toiminnan rajoitukset.

Isännöitsijän toimesta erotettu Alexander Koreneff erosi kokonaan yhtiöstä kesällä 1902. Tämän jälkeen hän muutti Terijoelle ja aloitti toimet Terijoen Oluttehtaan isännöitsijänä.
Vuonna 1902 työntekijöiden määrä nousi tehtaan historian korkeimmilleen ollen 32 palkattua ja kesällä lisäksi muutama kiireapulainen.
Alla 22.9.1902 rekisteröity tavaraleima, jota käytettiin olutpullojen korkeissa.

Näsijärven Osakeoluttehdas - Näsijärvi Aktieölbryggeri
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.

Alla oleva etiketti otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1904.

Köyhälle työläisalueelle rakennetulla Isolla Oluttehtaalla koettiin myös muitakin ongelmia, kun kunnallinen kieltolaki astui voimaan 1.6.1903. Yksi ongelma oli iltapäivisin tehtaan edustalla tapahtuva ilonpito ja mellakointi. Koska myyntipisteiden määrää supistettiin yhteen, tehtaan omia oluita sai Tammelan torin alueella vain itse tehtaalta. Tämä johti siihen, että tehtaan eteen syntyi poliisin mukaan "häpeällistä epäjärjestystä". Tavallista tälle häpeälliselle toiminnalle oli se, että joku osti korillisen olutta, joka juotiin porukassa jossain lähistöllä pois. Tyhjään koriin haettiin sitten lisää. Valvovalla poliisilla ei ollut mitään mahdollisuuksia hillitä siitä aiheutuvaa tungeksimista ja rähinöintiä. Ostajia tavattiin pyrkivän jopa ikkunoista tehtaalle ohittaakseen jonoja. Tehtaan osalta asiaan puututtiin rakentamalla tehtaan taakse Mäkipääkadun ja Väinölänkadun puoleisille sivuille korkeat lankkuaidat.
Lankkuaita ei kuitenkaan lopettanut juopottelua alueella, josta poliisi huomautti tehtaan johtoa jatkuvasti. Tehtaan asiahan ei ollut järjestyksen valvonta, joten poliisin huomautuksiin ei liiemmin noteerattu. Pääasia heille oli, että itse kauppa kävi. Toinen ongelma oli lainsäädäntö. Se kielsi tehtaalta irtopullojen myynnin asiakkaille, joten pienin sallittu ostos oli korillinen eli 25 pulloa. Laissa tosin mainitaan erikseen, että pullot on oltava isoja pulloja, mutta juuri tästä seikasta ei tehtaalla aina välitetty, vaan sieltä myytiin ulos myös koreittain pieniä pulloja. Valvova poliisi oli tietysti tarkkana ja huomasi tämän ja nosti syytteen. Syytteen noston jälkeen poliisi oli kuin puun ja kuoren välissä, nimittäin oluttehtaalla katsottiin, että pienet pullot voisivat hillitä mellakointia Tammelan torin ympäristössä. Tätä mellakointiahan poliisi halusi juuri vähentää. Lopulta viranomaiset olivat samaa mieltä tehtaan kanssa, mutta kielsivät kuitenkin myymästä lain vastaisesti. Jatkoa kuitenkin seurasi.

Isoa Oluttehdasta syytettiin lisäksi mm. myyntiajan ulkopuolisesta myynnistä. Senaatin asetus mallasjuomien myynnistä oli seuraava: ”Mallasjuomain myöntiä oluttehtaista harjoitettakoon ainoastaan arkipäivinä klo 9:stä aamulla klo 6:teen illalla”. Valvovat poliisit olivat nähneet, että olutta annettiin ulos illalla kello 6 jälkeen. Tätä toimintaa poliisi ei tietysti ymmärtänyt vaan haastoi Ison Oluttehtaan jälleen oikeuteen. Lainvalvojat lukivat lakia niin, että esim. illalla ei olutta saanut antaa enää tehtaasta ulos klo 6 jälkeen. Oluttehtaalla taas katsottiin kellonaikaa, jolloin olut on myyty, koska laissa puhutaan myynnistä. Eli, jos oluen maksoi ennen kello 6 illalla, sai sen hakea silloin, kun sen parhaimmaksi näki. Oikeudessa luettiin lakia, joka oli lopulta tehtaan ajatusten puolella. Tämän jälkeen syytteet kumottiin, koska laissa oli tulkinnallinen porsaanreikä.

Oli miten oli, kunnallinen kieltolaki oli tietysti takaisku kaikille, mutta ennen kaikkea Ison Oluttehtaan panimomestari Bruno Martinille. Martinin näkökulmasta Tampereen oluttehtaiden tilanne oli muuttunut lähes sietämättömäksi, joten hän ilmoitti lopetuksestaan keväällä 1904. Hänen lopetettuaan oluenpanijaksi palkattiin panimomestari August Skantz. Mestari Skantz toimi vuoden 1906 joulukuulle, jolloin siirtyi Turkuun Auran Panimoon.

Oy Iso Oluttehdas (osakeyhtiönä) lakkautettiin 31. joulukuuta 1906.
Tehdas toimi varastona ja pullottamona ym. vuoden 1916 joulukulle, jonka jälkeen tontti ja rakennukset myytiin.
__________
1898 - 1903 Oy Iso Oluttehdas (Grönblom, Wehlman, Sundwall,..)
1903 - 1916 Näsijärven Osakeoluttehdas (useita omistajia)

Pyynikin Mietojuomatehdas
(Näsijärven Osakeoluttehdas)
Pinninkatu 21
Tammela
Tampere

Aloittanut: 1902
Lopettanut: 1909

Historia:
Oy Pyynikillä päätettiin perustaa ainoastaan mietoja mallasjuomia ja virvoitusjuomia varten vielä yksi erillinen tehdas. Tämä tehdas perustettiin vuoden 1902 alussa ja rakennettiin Tammelantorin laidalle Isoa Oluttehdasta vastapäätä osoitteeseen Pinninkatu 21. Isännöitsijänä ja johtajana toimi Heikki Pihl. Ensituotteet tulivat markkinoille vuoden 1903 toukokuun 15. päivä.
Tässä tehtaassa ei valmistettu vahvempia oluita lainkaan, vaan kaikki tuotanto oli kaljassa ja muissa juomissa, joten tämä ei ollut varsinainen oluttehdas.
Tämäkin tehdas liittyi Näsijärven Osakeoluttehtaaseen omistajansa mukana. Tehtaan niminä mainitaan myös Pyynikki filial Nro 2 tai Pyynikin verovapaa tehdas tai Pyynikki Tammela.

Näsijärven Osakeoluttehdas - Näsijärvi Aktieölbryggeri
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.

Tehdas lopetettiin kesällä 1909 ja kiinteistö myytiin.
__________
1902 - 1903 Pyynikin Mietojuomatehdas (Osakeyhtiö Pyynikki)
1903 - 1909 Näsijärven Osake-Oluttehdas (useita omistajia)

Oy Uusi Oluttehdas
(Näsijärven Osakeoluttehdas)
Tontti N:o 279
Tampere

Aloittanut: 1903
Lopettanut: 1907

Historia:
Rudolf Winter ja Tyrvään portteritehtaan omistaja panimomestari Edvard Carlson perustivat oluttehtaan Tampereelle. Säännöt vahvistettiin helmikuussa 1903.

Tätä tehdasta ei rakennettu kaupungin silloiselle asutulle alueelle vaan sen ulkopuolelle. Tehdas sijaitsi ns. maaseututontilla numero 279 eli Viinikanjoen varrella kaupungin silloisella eteläreunalla. Nykyinen osoite olisi Hatanpään Valtatiestä itään Viinikanjoen pohjoisrannalla.

Tehdas sai nimekseen Oy Uusi Oluttehdas ja sen osakepääoma oli 20.000 markkaa. Johtokuntaan kuuluivat mm. panimomestari Edvard Carlson ja Rudolf Winter sekä isännöitsijä August Andrèsen. Perustajista Winter oli myös mm. Oy Ison Oluttehtaan hallituksessa, joten hänen myötävaikutuksellaan Oy Iso Oluttehdas sai aloittaa maaliskuun viimeinen päivä oluen valmistuksen myös täällä Oy Uudella Oluttehtaalla. Kaupparekisteriin tämä erillislupa liitettiin 8. huhtikuuta 1903.
Oy Uusi Oluttehdas valmisti omana tuotteenaan mm. portteria. Ilmoituksen mukaan "Portteritilauksia saa tehdä Carlsonille soittamalla numeroon 496".
Uuden Oluttehtaan yritykset saada ensimmäistäkään omaa olutmyymälää Tampereen keskustan alueelle tyrehtyivät kerta toisensa jälkeen. Hakemukset omasta myymälästä tyssäsivät nimenomaan Tampereen maistraattiin sekä Hämeen läänin kuvernööriin ja jopa senaatin päätöksiin. Näin ollen Uuden Oluttehtaan olutta sai alussa vain tehtaalta. Vasta vuoden 1904 elokuussa, kun tehdas oli siirtynyt Näsijärven Osakeoluttehtaan omistukseen, maistraatti myönsi erityisluvan myydä olutta yhdessä ulkopuolisessa myymälässä.

Näsijärven Osakeoluttehdas - Näsijärvi Aktieölbryggeri
Yhtiön tiedot Mustalahden Oluttehtaan kohdalla.

Toiminta loppui kokonaan jo vuonna 1907. Virallisesti yhtiö lakkautettiin kaksi vuotta myöhemmin.
__________
1903 - 1904 Oy Uusi Oluttehdas (Winter, Carlson, Andersen)
1904 - 1907 Näsijärven Osakeoluttehdas (useita omistajia)

Hämeen Sahti Oy
Siltasavontie 9
Viitapohja
Teisko
33680 Tampere

Aloittanut: 1987
Lopettanut: 1990

Historia:
Markku Keskinen ja Pasi Mäkelä perustivat sahtipanimon Tampereen Teiskoon vuonna 1987. Seuraavana vuonna myyntiin tulleen ensisahdin valmistuksesta vastasi Keskinen. Tuotantomäärä vuodessa oli "muutamia tuhansia litroja".
Toiminta lopetettiin vuonna 1990.
__________
1987 - 1990 Hämeen Sahti Oy (Keskinen, Mäkelä)

Panimoravintola Plevna
Itäinenkatu 13
33210 Tampere
[www fb]

Aloittanut: 1993

Historia:
Koskipanimo Ky sai luvan panimon perustamiseen Tampereelle marraskuussa 1993. Panimo rakennettiin Finlaysonin vanhaan tehdasrakennukseen, jonka omisti tuolloin Tampereen Kiinteistö Invest Oy. Seuraavana vuonna kiinteistö siirtyi Vakuutusyhtiö Varmalle.
Panimon perustajat olivat Timo Tähtinen ja Matti Janhonen. Koskipanimo rekisteröitiin osakeyhtiöksi vuonna 1994 ja samalla Janhonen jäi pois yhtiöstä. Hänen paikalle tuli sekä osakkaaksi että oluenpanijaksi Sam Viitaniemi.

Panimon yhteyteen rakennettiin samaan aikaan myös ravintola (Tampereen Panimoravintola Oy), joka tunnetaan paremmin nimellä Panimoravintola Plevna. Ravintolan perustajat olivat Marika Tähtinen-Hakala, Hannu Wiss ja Eero Fagerlund. Tähän Finlaysonin entiseen kutomosaliin rakennettu ravintola avasi ovensa 1. lokakuuta 1994.

Keittokooltaan 650 litran laitteet tilattiin Unkarista ja olivat asennettuna vuoden 1995 keväällä. Ensioluet tulivat markkinoille saman vuoden kesällä. Oluita oli alussa kehittelemässä ja oppia antamassa ylipanimomestari Boris Orlo.

Sinebrychoff myi Helsingissä lopettaneen Kappelin Panimon laitteet Koskipanimolle vuonna 2000 ja täten keittokoko nousi 2.000 litraan. Tämän jälkeen vuosituotanto on vaihdellut 140.000-160.000 litran välillä. Oluenpanijana on toiminut myös Jukka Pöllänen.
Vuonna 2002 Koskipanimo sai Sinebrychoffilta kahden vuoden valmistuslisenssin Amiraali oluelle. Amiraali oluen henkiinherättämisen hoiti alussa Pyynikin entinen panimomestari Wolfgang Paulus. Vanhoista Pyynikin aikaisista olutmerkeistä tuotantoon otettiin myös Tähti. Tähti merkkiä tosin ei oltu rekisteröity, joten se jäi vakituiseen tuotantoon. Näiden lisäksi vuonna 2008 tuotantoon lisättiin sima.

Alusta: Antti Räty
Etiketit: Mika Vellonen
__________
1993 - ____ Panimoravintola Plevna (Koskipanimo Oy)

alustat

Panimoravintola Wanha Posti
Hämeenkatu 13
33200 Tampere

Aloittanut: 1994
Lopettanut: 1997

Historia:
Vanhaan pääpostitaloon rakennettu Ravintola Wanha Posti avasi ovensa uudenvuoden aattona 1993. Tiloihin rakennettiin myös pieni panimo, jonka ensioluet tulivat markkinoille kesällä 1994. Panimon perustajat olivat Tamperelaiset veljekset Antti ja Jussi Airila.
Laitteet, jotka saatiin Ähtäristä, olivat keittokooltaan 30 litraa, mutta pian kapasiteetti nostettiin 100 litraan. Ensioluiden kehittelijänä ja toiminnan käynnistäjänä oli alussa Seinäjokelainen panimomestari Juhani Wallenius. Oluita on sittemmin pannut myös Jari Toivola ja Timo Vaskelainen.

Olutguru Michael Jackson kävi tutustumassa Wanhan Postin tuotteisiin ja hänen sanotaan pitäneen erityisesti brown ale olutta yhtenä maailman parhaana lajinsa edustajana. Tästä syystä Jackson palasi Wanhaan Postiin vielä toistamiseen.

Ravintola vaihtoi omistajaa vuonna 1997, mutta uusi omistaja ei halunnut jatkaa panimotoimintaa. Näin ollen panimo lopetettiin.
Laitteet myytiin myöhemmin Lempäälään perustettavaan pienpanimoon.
__________
1994 - 1997 Panimoravintola Wanha Posti (Ravintola Wanha Posti Oy)

alustat

Pyynikin Käsityöläispanimo
Tesoman valtatie 24
Rahola
Tampere

Aloittanut: 2013
Lopettanut: 2017

Historia:
Panimo on hankkeen vetäjän kautta jatkoa Eurassa sijainneelle Käsityöläispanimo 101:lle, jossa valmistettiin oluita Tamperelaiselle Bar 101 Beers ravintolalle Lapin Voima Oy:n lisenssillä vuonna 2012. Panimon puuhamiehenä toimii oluenpanija Tuomas Pere.

Tampereelle perustettiin oma yhtiö Pyynikin käsityöläispanimo Oy, jonka nimissä ja luvilla toimintaa jatketaan. Lisäksi hankittiin uusia laitteita muualta, jolloin mm. keittokapasiteetti nousi 400 litrasta 4000 litraan.
Aluksi panimoa rakennettiin osoitteeseen Karjakontie 13, kunnes rakentamisen aikana tilat huomattiin sopimattomiksi ja rakentaminen lopetettiin. Kaikin puolin paremmat tilat löytyivät Tampereen Raholasta osoitteesta Tesoman Valtatie 24, jonne panimo rakennettiin. Ennen panimon toiminnan alkamista omat oluet ja siiderit tilattiin muilta pienpanimoilta mm. Piikkiöstä ja Putajalta.
Vuosien mittaan laitteistoja uusittiin ja laajennettiin useaan otteeseen.

Tuotannossa on monen tyylisiä ja vahvuisia oluita. Osa oluista on myös saanut kansainvälistä tunnustusta, kuten esim. vuonna 2014 vahvaportteri, joka voitti Global Craft Beer Award -kisoissa maailman parhaan portterin tittelin. Toinen merkittävä kansainvälinen tunnustus tuli World Beer Award -kisassa vuonna 2016, jolloin Ruby Jazz Ale valittiin maailman parhaaksi miedoksi tummaksi ale olueksi. Vuonna 2017 samassa kisassa voitto tuli lager sarjassa Mosaic Lager oluella.

Edellämainittujen voittojen myötä kysyntä ylitti tarjonnan, joten laitosta oli laajennettava. Tähän ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia vanhassa osoitteessa.

 

Pyynikin Brewing Company
Kolismaankatu 1
Rahola
33300 Tampere
[www fb]

Aloittanut: 2017
Lopettanut: 2022

Panimo siirrettiin noin 100 metrin päähän uusiin suurempiin tiloihin marraskuuhun 2017 mennessä. Samalla laitteistoja myös uusittiin. Uusien laitteiden keittokoko on 5000 litraa ja kypsytys- ja varastointitankkien kapasiteetti on 15x 5500, 2x 5000, ja 2x 8000 litraa. Tämänkin jälkeen laitteiden kapasitettia edelleen kasvatettiin.

Vuoden 2018 alussa kansainvälisten yhteyksien myötä panimon nimeksi muutettiin Pyynikin Brewing Company.
Jo kahden vuoden kuluttua muutosta, seinät tulivat vastaan eli hiljalleen tapahtunut laajentuminen ei ollut enää mahdollista. Ulkomaille tehtyjen hyvien sopimusten täyttäminen vaati kuitenkin kapasiteetin kasvua ja juuri tämä asia korjattiin vuokraamalla Virolaisen Haljalan panimon (ex- AS Viru Õlu) kiinteistöt ja laitteet.

21.01.2022 Aamulehdessä uutisoitiin, että "Pyynikin käsityöläispanimo lopetti tuotannon Raholan panimossa. Osa työntekijöistä on jouduttu lomauttamaan joko kokonaan tai osa-aikaisesti". Lisäksi kerrotaan, että "Raholan panimon vuokrasopimus päättyy vuoden 2023 loppuun mennessä" ja että "uusia tiloja etsitään".

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 5.9.2022 päätettiin hakea yhtiö konkurssiin. Hakemus jätettiin 13.9.2022.

Panimo siirtyi uusille omistajille 29.9 2022 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Uudet omistajat käsittävät yritysryppään, jonka puuhamiehenä ja samalla hankkeen puhemiehenä toimii sijoittaja Samuli Saarikoski. Samalla uusille omistajille siirtyivät Viron Haljalassa sijaitseva tuotantolaitos sekä Pyynikin Brewhouse Tampereen keskustassa.

Logo: Pyynikin fb sivu.
Etiketit: Mika Vellonen
__________
2013 - 2018 Pyynikin Käsityöläispanimo (Pyynikin Käsityöläispanimo Oy)
2018 - 2022 Pyynikin Brewing Company (Pyynikin Käsityöläispanimo Oy)

alustat

Kaleva Brewing Company
Sammonkatu 46
Kaleva
33540 Tampere

Aloittanut: 2016
Lopettanut: 2021

Historia:
Panimon perustivat olutmestari Juha Sorsa, ravintoloitsija Juha Kannisto ja Mika Koro. Oluenpanijoina toimivat enemmän tai vähemmän kaikki. Laitteiden keittokoko on 500 litraa ja varastointi- ja kypsytystankkien 6x 625 litraa sekä 1x 100 litraa.

Ensioluet (wheat sister ipa ja fruusted bitter) tulivat markkinoille 30.9.2016.

Yhteistyössä panimon kanssa toimii Public House Huurre,
joka sijaitsee samassa kiinteistössä.

Panimon toiminta päättyi joulukuussa 2021.

Logo: panimon fb sivu.
Etiketit: Mika Vellonen
Kuva: Antti Räty
__________
2016 - 2021 Kaleva Brewing Company (Kaleva Brewing Company Oy)

Pyynikin Brewhouse
Verkatehtaankatu 2
33100 Tampere

Aloittanut: 2017

Historia:
Panimo perustivat Pyynikin Käsityöläispanimo Oy, Restamax Oy ja ravintoloitsija Hans Välimäki. Panimolla ei ole omia valmistuslupia vaan toimii Pyynikin Käsityöläispanimon luvilla. Laitos rakennettiin hetkeä aiemmin lopettaneen August von Trappe ravintolan tiloihin syksyllä 2017 ja sen vastaavana oluenpanijana toimii Samuli Peltonummi.

Laitteiden kettokoko on 300 litraa ja tankkikapasiteettiia on 3x 300 litraa.

Ravintola avasi ovensa 30.11.2017.
Ensimmäiset omilla laitteilla valmisteut oluet (vehnä ja ipa) tulivat myyntiin Helsingin olut-expo tapahtumaan 26.10.2018.

Panimo siirtyi uusille omistajille vuonna 2022. Tuotannosta vastaa edelleen Samuli Peltonummi.

Logo: Restamaxin www sivu.
__________
2017 - ____ Pyynikin Brewhouse

Tredu Brewery
Hepolamminkatu 10
Hervanta
33720 Tampere

Aloittanut: 2019

Historia:
Tredu Brewery on Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) hepolamminkadun toimipisteeseen rakennettu pieni koulutuspanimo. Muutamia vuosia oluita valmistettiin ainoastaan koulutustarkoituksessa, mutta vuonna 2019 myönnetyn myyntiluvan turvin myös ulkopuolisille kuluttajille.

Koulutuspäälikkönä toimii Ari Holsti ja oluenpanijoina lehtori Aleksi Haapavaaran opastuksella prosesstitekniikan opiskelijat.

Ensimmäinen kaupallinen olut vaalee (belgialaistyyppinen ale) tuli myyntiin hervantalaiseen Kultainen Apina ravintolaan 30.8.2019.
Koulutusohjelmista ja laitteiden rajallisuudesta johtuen, olutta ei ole jatkuvasti saatavilla.

__________
2019 - ____ Tredu Brewery (Tampereen seudun ammattiopisto Tredu)

Maltti Tampere
Sorinkatu 3
Sori
33100 Tampere
[www]

Aloittanut: 2021

Historia:
Hartwall perusti Maltti Tampere nimisen pienpanimon tampereelle Nokia Arenen yhteyteen vuonna 2021. Panimon ravintola sai nimekseen Panimoravintola Casino Taproom. Hankkeen vetäjänä toimi Hartwallin kehityspäälikkö Juhani Mertsalmi. Tuotannosta vastaa yhdysvaltalaissyntyinen Max Crawford.

Ensioluet (7 erilaista) tulivat markkinoille 3.12.2021.

Kuva: Antti Räty
__________
2021 - ____ Maltti Tampere (Oy Hartwall Ab)

alustat

Atmos Brewing
Erkkilänkatu 11
Tammela
33100 Tampere
[www]

Aloittanut: 2022

Historia:
Panimon perusti Mika Pirinen vuonna 2017. Ensimmäiset viisi vuotta yhtiön nimissä oluita tuotettiin kiertolaispanimona, mutta vuoden 2022 kesällä oma panimo ja pubi aloittivat toimitansa.

Panimon ravintola ja ulosmyynti rakennettiin entisen puuvillatehtaan myyntikonttorin lastauslaiturille. Itse panimo sijaitsee osin kellaritiloissa ja osin lasiseinän takana, johon on katseluyhteys pubin puolelta. Kiinteistö on remontoitu täydellisesti, joten lastauslaiturista ei ole jäljellä enää mitään muuta kuin kuvia pubin seinällä.

Laitteiden keittokoko on 1 200 litraa ja varastointi-, kypsytys- ja ym. tankkien 4x 1 200 litraa ja 2x 1 000 litraa. Tislauslaitteen koko on 150 litraa. Tislauslaite sijaitsee myös lasiseinän takana.

Ensiolut "#24 pimp my party tdh neipa" tuli myyntiin 7.7.2022.

Toiminta päättyi hetkellisesti syksyllä 2024. Tammikuussa 2025 perustettiin uuden porukan kesken uusi yhtiö Atmos Brewing Oy jatkamaan toimintaa. Uudistetun ravintolan ovet avautuivat maaliskuun alussa 2025.

Logo: panimon fb sivu
Kuva: Antti Räty
__________
2022 - 2024 Tampere Brewing & Distilling Co. (Tampere Brewing & Distilling Co. Oy)
2025 - ____ Atmos Brewing (Atmos Brewing Oy)

alustat

Mad Finn Brewing Co.
Pyynikintie 25-29
Pyynikki
33200 Tampere
[www fb]

Aloittanut: 2022

Historia:
Pyynikin Trikoon entiseen tehdaskiinteistöön rakennettu pienpanimo sai ensioluensa markkinoille lokakuun alussa vuonna 2022. Oluista vastaa mm. Matti Takkunen. Panimon suurempi tuotantolaitos aloitti marraskuussa 2023 Ylöjärvellä.

Logo: panimon fb sivu
Kuva: Antti Räty
__________
2022 - ____ Mad Finn Brewing Co. (Mad Finn Oy)

alustat

Lähteet: (Vanhat panimot)
Tampereen oluttehtaista on kirjoitettu historiankirjoissa lähes aina samaan aikaan tehtaasta riippumatta, joten alla on lähteitä kaikkiin tehtaisiin kirjan julkaisuvuoteen mennessä.

Kirjat:
Bonsdorff Seppo: Suomen panimot, Helsinki 1997.
Haapala Pertti: Tehtaan valossa: Teollistuminen ja työväestön muodostuminen Tampereella 1820-1920. Tampere 1986.
Jutikkala Eino, Tampereen historia III, Tampere 1979.
Korkki Jari, Niemelä Jari: Tutkimusmatkoja Tampereen taloihin. Tampere-seura 1995.
Niemelä Jari, Korkki Jari: Holipompelia. Tampere-seura 1992.
Niemi Jalmari: Suomen panimoteollisuuden vaiheita. Lahti 1952.
Ojanen Laakso Kallio: Vanha Tampere I. 1900-luvulle tultaessa. Tampere-seura 1989.
Rasila Viljo: Tampereen historia II. Tampereen kaupunki. Tampereen keskuspaino 1984.
Seppälä Raimo: Tampereen albumi. Tampere-seura 2000.
Tutkimuksia ja kuvauksia I. Julk. Tampereen historiallinen seura. Tampere 1929.
Tutkimuksia ja kuvauksia III. Julk. Tampereen historiallinen seura. Tampere 1946.
Urkola Anna-Maija: Muistoja Tammelasta. Tampere-seura 1992.
Voionmaa Väinö: Tampereen kaupungin historia I-III 1903-10.

Kuvat:
Kaikki tehtaiden vanhat m/v kuvat: Tampereen museoiden kuva-arkisto Vapriikki.
Mustalahden korkkileima: 29.12.1874 Tampereen Sanomat no 52.
Pullo: Panu Hakama Orimattilan Pullomuseo.
Lehtimainos Amiraali: Antti Räty.
Pyynikin osakkeen kuva: www.osakekirjakerailijat.fi

Muut lähteet:
Kirkolliset asiakirjat erittelemättä vuosilta 1800-1920.
Tavaramerkki "ISO.": Patentti- ja rekisterihallitus.
Senaatin asiakirjat: ei erikseen lueteltu.
Manufaktuurijohtokunnan arkisto 1857-1876
Teollisuushallituksen teollisuuslaitoksia koskevat ilmoituksen 1885-1905
Sanomalehdet: Ei erikseen lueteltu.
Suulliset lähteet: Timo Tähtinen, Antti Airila, Markku Keskinen.
Erittelemättömät nettisivut.
Tuomas Pere, Mika Koro, Tredu, Mika Pirinen
Omat arkistot.
Viisi Tähteä verkkosivut

Etiketit:
Teemu Hakulinen: (1 kpl) Ison Oluttehtaan kärjellään seisova Varasto Olutta.
Arvo Kulo: (2 kpl) Ison Oluttehtaan: sini-punainen Varasto-Olutta ja saman ovaali Pöytä Olutta.
Antti Räty: Japanipainos Amiraali.
Kim Lindberg: (loput 29 kpl).