HOME WHAT´S NEW GUESTBOOK COLLECTORS LINKS CONTACT

kaupungit

 Maarianhamina

<< Edellinen _____ Seuraava >>

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Maarianhamina

Mariehamns Bryggeri
kaup. osa A, kortteli nro 1, tontti nro 1 (nyk. Storgatan 23 / Hamngatan 3 kulma)
Maarianhamina
Ahvenanmaa - Åland

Aloittanut: 1889
Lopettanut: 1910

Historia:
Panimon perusti maanmittari, insinööri Axel Oliwier Nordlund kesällä 1889. Tehdas ei ollut Nordlundille ensimmäinen, sillä hän oli perustanut oluttehtaan Wärtsilään vuonna 1872. Sen hän oli myynyt silloiselle tehtaan hoitajalle vuonna 1888.
Kiinteistö rakennettiin osin kivestä ja osin puusta ja sen teknisistä rakennustöistä ja jatkossa tuotannosta vastasi panimomestari Ryno Renwall. Ensimmäinen privilegio eli valmistus ja myyntioikeus Nordlundille myönnettiin vuonna 1889. Tehdas rakennettiin valmiiksi, sen sijaan olutkellari jäi tässä vaiheessa rakentamatta.
Tehdas sai nimekseen Ålands Ölbryggeri, A. O. Nordlund, mutta tunnettiin myös nimillä Mariehamns Ölbryggeri sekä Nordlunds Bryggeri.


Sanomalehtimainos toukokuulta 1891. Kauppias
Rothbergistä tuli myöhemmin panimon osakas.

Keväällä 1890 Maarianhaminan olutmarkkinoita hallitsivat vielä turkulaisten tehtaiden oluet, mutta tähän seikkaan Nordlund puuttui kampanjoimalla ja laskemalla hintoja. Tältä osin kilpailu loppui hyvin nopeasti.
Seuraavina vuosina ongelmia syntyi erityisesti mainitun olutkellarin puuttumisen takia. Olut jouduttiin varastoimaan liian lämpimässä. Ainakin vuoden 1891 lokakuussa seitsemän tynnyrin sisällön todettiin olevan pilalla. Oluita ei voinut myydä vaan se oli kaadettava maahan, kaikkiaan 4362 litraa. Tähän turkulaistehtaat tarttuivat ja kilpailu jatkui. Tilannetta pahensi myös se, että mestari Renwall irtisanoutui ja muutti pois. Jatkossa tuotannosta vastasi Renwallin veli Reko Renwall, joka oli oppinut oluenpanijaksi Rynon opastuksella.

Oluen tuotannon kehitys litroina vuosina 1890 - 1894:

1890 - 25.000
1891 - 26.000
1892 - 28.000
1893 - 32.000
1894 - 30.000

Yllämainittuihin lukuihin sisältyy eri vuosilta myös pilaantuneet oluet, joten todellinen myyntiin asti mennyt tuotanto on huomattavasti alhaisempi. (Kaikki litramäärät ovat pyöristetty alaspäin tuhanteen litraan).

Tehtaan perustaja ja omistaja Nordlund kuoli 9.11.1893 ja tehdas siirtyi perillisille. Perilliset ottivat heti yhteyttä panimomestari Ryno Renwalliin ja saivat hänet palaamaan takaisin tehtaanhoitajaksi. Vuoden 1894 alussa tehdasta korjattiin ja laajennettiin muutama kuukausi. Toiminnan alettua perilliset ilmoittivat teollisuushallitukselle tehtaan omistajaksi yhtiö A. O. Nordlunds sterbhus:n ja että tehdas jatkaa nimellä Mariehamns Ölbryggeri.

Vuoden 1895 tammikuussa perilliset myivät tehtaan rekisteröimättömälle osakeyhtiölle, jonka ensimmäinen virallinen yhtiökokous pidettiin 11.6.1895. Paikalla olivat kapteeni M. Krajewskij, kauppias Johan Edvard Sundström, kauppias Johan Oskar Rothberg, kauppias Frans Jaatinen, panimomestari Ryno Renwall ja asessori Lars Alexander Landgrén. Heistä toimitusjohtajaksi valittiin Rothberg. Yhtiön nimeksi tuli Mariehamns Bryggeri Aktiebolag (7.139) ja osakepääoma oli 50.000 mk (50 à 1000 mk). Yhtiön säännöt vahvistettiin 27.9.1895. Heti tämän jälkeen aloitettiin kaivatun varastokellarin rakennustyöt. Kellari rakennettiin tontin itäreunalle ja valmistui helmikuun alussa 1896. Kaupparekisteriin yhtiö liitettiin 10.5.1897.

Oluen tuotannon kehitys litroina vuosina 1895 - 1900:

1895 - 46.000
1896 - 66.000
1897 - 82.000
1898 - 73.000
1899 - 80.000
1900 - 95.000

Maarianhaminalainen apteekkari Clas Axel Furstenborg perusti virvoitusjuomatehtaan apteekkinsa yhteyteen 1897 alussa. Nimeksi ilmoitettiin Mariehamns Läskdrycksfabrik, C. A. Furstenborg (4.309). Tällä oli myös vaikutusta oluttehtaan toimintaan, nimittäin juuri edellisenä vuonna oli oluttehtaalla aloitettu mietojen mallasjuomien valmistus ja jatkossa oli tarkoitus laajentaa tuotantoa virvoitusjuomiin. Nyt tämän uuden kilpailijan ilmaannuttua miedon oluen ja virvoitusjuomien valmistuksesta luovuttiin toistaiseksi kokonaan.

Panimomestari Ryno Renwall muutti pois lokakuun alussa vuonna 1900 ja hänen paikalleen valittiin panimomestari Isak Mattsson. Uusi mestari oli myös pätevä ja tuotteet saivat heti kiitosta etenkin laadusta ja kestävyydestä.
Mestarin toimesta tehtaalla ryhdyttiin valmistamaan mietoja mallasjuomia uudestaan vuoden 1901 alusta alkaen. Tällä kertaa kävi kuitenkin niin, että noin puolen vuoden kuluttua valmistus oli lopetettava jälleen. Syy oli se, että saman vuoden kesäkuussa Maarianhaminaan perustettiin suhteellisen suuri pelkästään kaljaa valmistava tehdas. Perustajat olivat Isak Rostén ja Johan Gustaf Erikson. Kaljatehtaan nimi oli virallisesti I. Rostén & Co. Lemonad och Svagdricksbryggeri (12.835), mutta tunnettiin yleisesti nimellä Mariehamns Svagdricksbryggeri.

Panimomestari Mattssonin mukana tehtaalla työskenteli myös hänen poikansa Johannes Emanuel. Poika toimi isänsä apuna lähes kaikissa tehtaan toiminnoissa kirjanpidosta oluenpanoon. Lopulta vuonna 1902 poika lähti Saksaan saamaan lisää oluenpanokoulutusta ja suorittamaan panimomestarikoulun. Hänen oli tarkoitus jatkaa aikanaan isänsä työtä Maarianhaminassa. Kaikki suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet, vaan vuoden 1904 alussa ollessaan Essenissä paikallisessa oluttehtaassa hän sairastui vakavasti ja lähti Suomeen lepäämään. Panimomestarikouluun oli tarkoitus palata myöhemmin tultuaan terveeksi. Matka oli kuitenkin ilmeisen raskas ja juuri kun hän saapui kotiin ja astui sisälle hän kuoli.
Samana vuonna kuolivat yhtiön entinen toimitusjohtaja Frans Jaatinen ja nykyinen toimitusjohtaja Sven Gustaf Ahlfors. Ahlforsin tilalle hallitukseen valittiin kapteeni Frans Ålander. Ensi töikseen Ålander esitti, että tehtaalla on aloitettava virvoitusjuomien valmistus. Näin ollen niiden tuotanto aloitettiin kesäkuussa 1905. Myöhemmin samana vuonna Ålander valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi.

Oluen tuotannon kehitys litroina vuosina 1901 - 1907:

1901 - 110.000
1902 - 120.000
1903 - 73.000
1904 - 33.800
1905 - 50.000
1906 - 83.000
1907 - 80.000

Panimomestari Isak Mattsson, jonka työnjälki oli kaikin puolin nuhteetonta, sai kovan kolauksen vuoden 1907 marraskuussa, jolloin hän jäin kiinni poliisiratsiassa valtion huijaamisesta. Kävi ilmi, että Mattsson oli salaa laittanut panimoissa käytetyn maltaiden määrää mittaavan koneen (eli mallasmittarin) sisälle lyijyn palasia. Ne saivat aikaan lukeman pienenemisen eli maltaiden määrä näytti pienemmältä kuin se todellisuudessa oli. Lyijyn palasia ei ulkoapäin voinut nähdä. Koko ns. mallasmittari oli kruunun sinetillä suljettu, mutta tavalla tai toisella Mattsson oli palaset sinne laittanut. Tästä tuli tietysti poliisitutkinta ja samalla Mattsson sai potkut. Myös neljännesvuosittain tehtaalla käynyt mittarintarkastaja sai syytteitä.
Poliisitutkinta johti oikeudenkäyntiin, josta tuomio mallasverohuijauksen osalta arvioitiin olevan 133 markkaa ja lisäksi tuli maksettavaksi oikeudenkäyntikuluja 222 markkaa sekä todistajan palkkio 36 markkaa.
Ja kun Mattsson oli lähtenyt, ei tehtaalla ollut enää isännöitsijää eikä oluenpanijaa.

Sanktioista ym. johtuen yhtiön johtokunta päätti asettaa oluttehtaan myyntiin. Päivämäärällä 7.12.1907 käydyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa oluttehtaasta tehty ostotarjous hyväksyttiin.
Uudeksi omistajaksi tuli panimomestari Arnold Alexander Åkerman. Hänen tarjouksensa tehtaasta kaikkine irtaimistoineen oli 28.000 markkaa. Erillisen sopimuksen mukaan tehdas siirtyi uudelle omistajalle 1.1.1908 alkaen. Åkerman ilmoitti tehtaan jatkavan nimellä Mariehamns Bryggeri, A. Åkerman.
Åkermanilla ei kuitenkaan ollut kauppakirjan mukaista rahamäärää, vaan maksusta sovittiin erikseen. Ja koska Åkerman oli velkaa nimenomaan osakeyhtiölle, sitä ei lakkautettu. Oluttehdasta osakeyhtiö ei jatkossa kuitenkaan enää hallinnut.

Kaikki näytti jälleen hyvältä. Myös uudet tuotteet menivät hyvin kaupaksi. Ongelmatonta aikaa ei tällä kertaa kestänyt kuin hieman alle kaksi vuotta eli tarkalleen 4.9.1909 asti, jolloin mestari Åkerman kuoli.
Tämän jälkeen tehdas siirtyi leski Olga Åkermanille. Lesken johdolla toimintaa jatkettiin mm. etsimällä tehtaalle uusi panimomestari. Mainittakoon, että tehtaan velat siirtyivät myös leskelle. Tässä vaiheessa osakeyhtiö oli jossain määrin mukana tehtaan toiminnassa. Heille oli tietysti tärkeää saada tehdas toimimaan ja uutta tuotantoa myyntiin. Vaihtoehto olisi ollut konkurssi.

Uusi panimomestari löytyi helsingistä ja oli saksalaissyntyinen Karl Johan Julius Gebauer. Gebauerin kanssa toimessa aloitti myös yhteistyökumppani Axel Johansson. Gebauer ryhtyi heti toimiin ja toi markkinoille uusia oluita, joista yksi oli maaliskuussa 1909 myyntiin tullut Salvator öl. Lisäksi tuotantoon tuli sima ja erityisesti vapuksi valmistettu samppanjasima. Tehtaan nimeksi muutettiin Mariehamns Bryggeri.

Gebauerin aikana tuotteiden laatu oli ehkäpä korkeimmalla tasolla mitä se on koskaan ollut. Ongelmaksi muodostui se, että samaan aikaan Gebauerin aloittaessa varastosta löytyi huomattavat määrät mestari Åkermanin valmistamaa ja nyt jo lähes vanhaksi mennyttä olutta. Ja kävi niin, että leski ei halunnut kaataa näitä oluita maahan vaan myydä asiakkaille. Gebauerin puheet huonolaatuisesta oluesta eivät muuttaneet lesken mielipidettä.
Gebauer joutui tilanteeseen, että ilman erillistä selvitystä asiakkaat luulivat vanhan lähes pilaantuneen oluen olevan Gebauerin valmistamaa. Tätä eivät tietysti kaikki uskoneet ja Gebauer joutui tahtomattaan epäsuosioon. Ja kuinka ollakaan tuotteiden myynti romahti.

Lopulta leski suostui kaatamaan viimeiset miesvainajansa aikaiset oluet maahan (yhteensä noin 4000 litraa). Tämä tapahtui Gebauerin kannalta kuitenkin aivan liian myöhään, nimittäin asiakkaiden silmissä uskottavuus oli jo mennyt.
Koska tilanne oli tämä, Gebauer ilmoitti joulukuussa 1909 lopettavansa työt tehtaalla.

Heti Gebauerin ilmoituksen jälkeen leski oli jälleen tilanteessa, että joutui etsimään tehtaalleen uutta hoitajaa ja oluenpanijaa. Lisäksi tässä vaiheessa on mainittava, että hänen perimänsä velat olivat kasvaneet jo lähes sietämättömiksi.
Uusi oluenpanija löytyi Pietarsaaresta ja oli panimomestari Karl Fritz Bieglas. Hän aloitti työnsä vuoden 1910 alusta lukien.

Mestari Bieglas ei ehtinyt saamaan ensimmäistäkään oluterää valmiiksi, kun jo 1.2.1910 leski ilmoitti Turun lääninhallitukseen tehtaan lakkautuksesta. Tähän ilmoitukseen päättyi tämän tehtaan toiminta.
Heti tämän jälkeen leski Olga Åkerman asetettiin konkurssiin.

Viimeinen merkintä oluttehtaasta on kirjattu 1.3.1910, jolloin 3850 litraa vanhaa olutta kaadettiin maahan. Valtionkonttori palautti tähän käytetystä 847 mallaskilosta suoritetut mallasverot eli yht. 338 markkaa 50 penniä.

Taustalla toiminut osakeyhtiö lakkautettiin pitkällisten pesänselvitysten ja oikeudenkäyntien jälkeen vuoden 1913 syksyllä. Kaupparekisteriin lakkautusilmoitus lähetettiin 8.11.1913.

Lähteet:
Niemi Jalmari: Suomen panimoteollisuuden vaiheita, Lahti 1952
Matti Turunen: Jos täytätte mun lasini, Helsinki 2002
Bonsdorff Seppo: Suomen panimot, Helsinki 1997
Teollisuushallituksen teollisuuslaitoksia koskevat ilmoituksen 1889-1905
Senaatin elintarveosasto
PRH arkisto: 7.139, 4.309, 12.835
Suomen panimoteollisuusyhdistys (Panimoliitto) vuosikirjat
Kirkolliset asiakirjat erittelemättä sekä henkikirjat toimintavuosilta
Sanomalehdet erittelemättä
Mainos: 06.05.1891 Åland no 11
Etiketit: Kim Lindberg
__________
1889 - 1893 Ålands Ölbryggeri, A. O. Nordlund
(Axel Oliwier Nordlund)
1893 - 1895 Ålands Ölbryggeri (A. O. Nordlunds sterbhus)
1895 - 1907 Mariehamns Bryggeri Ab (useita omistajia)
1908 - 1909 Mariehamns Bryggeri, A. Åkerman (Arnold Alexander Åkerman)
1909 - 1909 Mariehamns Bryggeri (Olga Åkerman, isänn. Karl Johan Julius Gebauer)
1910 - 1910 Mariehamns Bryggeri (Olga Åkerman, isänn. Karl Fritz Bieglas)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Maarianhamina

Ålands Bryggeri Ab
Maarianhamina
Ahvenanmaa - Åland

Aloittanut: 1928
Lopettanut: 1942

Historia:
Ålands Bryggeri Ab (62.290) nimisen mietoja mallasjuomia valmistavan panimoyhtiön perustivat johtaja Jens Christian Jensen Skads, insinööri Robert Witting ja varatuomari Ture Jansen-Storbacka vuonna 1928. Yhtiön osakepääoma oli 100.000 mk (100 kpl á 1000 mk) ja sen säännöt vahvistettiin 21.9.1928. Kaupparekisteriin yhtiö ilmoitettiin 30.11.1928.

Jatkossa yhtiön johtokunta sekä osakkeenomistajat vaihtuivat lähes vuosittain. Ainoa henkilö, joka toimi tehtaalla lähes koko sen olemassa olon ajan, oli panimomestari Olle Söderberg. Ainoa poikkeus uralla oli vuosi 1934, jolloin hänet lainattiin noin vuodeksi Tammisaareen.

Vuoden 1932 maaliskuussa silloinen toimitusjohtaja Alfred Ingo haki Oy Alkoholiliike Ab:lta verollisten mallasjuomien valmistuslupaa. Lupa myönnettiin kaikille veroluokille. Saman vuoden kesäkuussa panimomestari Söderberg valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi. Mainittuna vuonna I- ja II-oluita valmistettiin kumpaakin 15.000 litraa.

III-oluen tuotannon kehitys litroina vuosina 1932 - 1933:

1932 - 8.700
1933 - 16.200

III-olutta valmistettiin viimeisen kerran heinäkuussa 1933 ja I-olutta heinäkuussa 1936. Tämän jälkeen tuotannossa oli enää verovapaa kalja, jonka valmistus lopetettiin elokuussa 1937. Tähän päättyi mallasjuomien valmistus.


Virvoitusjuomapullon sinettietiketti ja patenttikorkki.

Vuoden 1942 tammikuussa yhtiö päätettiin lakkauttaa. Lakkautusilmoituksen teki silloinen toimitusjohtaja Walter Söderström. Kaupparekisteriin lakkautusilmoitus kirjattiin 15.5.1942.

Lähteet:
Niemi Jalmari: Suomen panimoteollisuuden vaiheita, Lahti 1952
Matti Turunen: Jos täytätte mun lasini, Helsinki 2002
Bonsdorff Seppo: Suomen panimot, Helsinki 1997

STM arkisto: toimiluvat, panimot, alkoholin valmistuksen tarkastuksen arkisto
Etiketit: Kim Lindberg (ensimmäinen), Arvo Kulo (loput)
Patenttikorkki: yksityiskokoelma.
__________
1928 - 1942 Ålands Bryggeri Ab (useita omistajia)

___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

<< Edellinen _____ Seuraava >>

kaupungit