Tämä on tarina Carl Abraham Robsahmin Portteripanimosta ja sen vaiheista 1800-luvun lopun Helsingissä.

Tarina alkaa, kun Ruotsalais syntyinen Carl Abraham Robsahm muutti vuoden 1879 keväällä perheensä
kanssa Tammisaaresta Helsingin rajan tuntumaan. Seuraavana ilmoitus muutosta.

teksti:

- Portteritehdas. Mbl. kertoo että olu-
enpanija Robsahm Tammisaaresta, on wuok-
rannut Kammion Wiinapolttimon, lähellä Hel-
singin kaupunkia, ja aikoo muuttaa sen portteri-
tehtaaksi.

 

Paikka tunnetaan nykyään Helsingin kisahallia vastapäätä olevana alueena. Tonttia kutsuttiin Villa Kammioksi
ja tie joka kulki lähellä tontin takareunaa oli Kammiontie (nyk. Sibeliuksenkatu). Tontilla oli siihen aikaan
muutamia asuintaloja (villoja) ja tämä yksi viinapolttimo.

Tammisaaressa ollessaan C. A. Robsahm oli tunnetun C. F. Hultmans Porterfabrikin panimomestari. Tulipalo
tuhosi panimon 13. helmikuuta 1879 ja työt loppuivat siellä siihen. Kuusi vuotta panimomestarina toimiessaan
hänelle oli kuitenkin kertynyt tietotaitoa sekä suhteita, joten muutto Helsinkiin, suuremmille markkinoille, oli
hyvä idea.

Heti panimon valmistuttua viinapolttimon tiloihin, vuonna 1880, sillä meni hyvin ja ennen kaikkea portterin
kysyntä ylitti odotukset. Lehti-ilmoittelusta ja mainonnasta päätellen oli joka kuukausi viikko tai kaksi jolloin
mainontaa ei lehdissä ollut. Tästä voi päätellä, että ei siis ollut aina valmista tavaraakaan.

Kun panimo oli ollut toiminnassa vajaat kaksi vuotta etsi herra Robsahm jo uusia tiloja, uudelle isommalle
panimolle. Laajennuksen aika oli siis käsillä. Uudet tilat löytyivätkin muutamia satoja metrejä lähempänä
keskustaa Taipaleen tontilta, jonne muutettiin vuoden 1882 kesän alla. Summa jonka Robsahm Taipaleen
huvilasta maksoi oli 43.000 markkaa.
Seuraava ilmoitus on sanomalehdestä, mutta vastaavia ilmotuksia jaettiin myös kauppiaille ja ravintoloille
suoraan.

teksti:

Asunnon muutos!
Kesäkuun alusta alkaen wastaan-otetaan
Porterin tilausta osoitteella "Taipale, Tölö" allekirjoittaneen asunnosta wastapäätä
Hesperian rawintolaa. Tilauksia toimitetaan postimaksutta tehtaalle kaupungin-postin
kautta kuten ennekin. C. A. Robsahm.

Robsahmeilla oli suhteet mm. Turkuun heti alusta pitäen hyvät ja siellä olikin useita myyntipisteitä (seuraava
kuva). Nämä suhteet eivät voineet olla Helsingissä luotuja suhteita vaan ovat ilmeisimmin Tammisaaren ajalta,
joita nyt siis käytettiin hyväksi. Seuraavana Turkulainen mainos joulun alla 1882.

Olutta valmistettiin aluksi Taipaleen huvilassa numero 57, jonka siis Robsahm varsinaisesti osti, mutta jo
keväällä 1883, kun uusi varsinainen panimorakennus valmistui, oluen valmistus siirtyi sinne. Tämä uusi
rakennus mainittiin aluksi nimellä "Helsingin Uusi Portteritehdas". Osoittekseen se sai "Villan Taipale
N:o 59 i Tölö" (Taipaleen Huvila N:o 59 Töölössä). Koska sijainti oli Läntisellä Viertotiellä
(nyk. Mannerheimintiellä) mainitsi Robsahm itse ositteeksi Läntinen Viertotie 18. Tätä osoitetta hän ei
kuitenkaan maininnut virallisesti eikä se myöskään esiintynyt mainoksissa.

Tehtaan valmistuttua oli siitä näyttävä mainos useissa lehdissä joista tässä on kuvattuna Uuden
Suomettaren mainos loppusyksyltä 1883. Huomaa teksti "ANNO 1882" tornimaisen osan harjan lipalla.

C. A. Robsahm kävi useasti Lontoossa oppimassa uusia tekniikoita oluen ja ennen kaikea portterin
valmistukseen. Kuvassa tehtaan alla olevassa tekstissä mainitaan, että nyt hänellä on ns. torni
järjestelmä (tower systems) jolla "tavara" saatiin pidettyä aina tasalaatuisena.

Panimolla meni hyvin. Mainoksia vilisi viikottain mm. Turun ja Hämeenlinannan paikallislehdissä.
Tässä muutamia mainoksia loppuvuodesta 1883 ja alkuvuodesta 1884.

Huomaa mainoksissa teksti, jossa mainitaan
palkintomitalista Pariisin maailman näyttelyssä
vuodelta 1878.

1800-luvulla oli harvinaista, että yksityisistä tehtaista oli varsinaisia artikkeleita muissa lehdissä, mutta
Helsinkiläinen "Suomen Teollisuuslehti" teki nimenomaan artikkeleita hyvin menestyvistä ja kasvavista
teollisuuslaitoksista. Kukoistavasta Robsahmin Portteritehtaasta tehtiin siis oitis juttu. Tämän artikkelin
jälkeen Robsahm sai vielä lisää uskottavuutta ja, mikä parasta, ilmaisen mainoksen lehteen jota luettiin
koko Suomessa. Artikkeli julkaistiin keväällä 1885.

Seuraavana vuonna 1886 herra Robsahm kävi taas Lontoossa ja toi mukanaan uusia ideoita portterin
valmistukseen. Sitäkin hän mainosti heti suomeen saavuttuaan.

Portterin suosio jatkui ja herra Robsahm päätti laajentaa tehdastansa muillekin teknisille alueille.
Vuoden 1886 lopulla hänestä ilmoitettiin lehdessä seuraavanlaisella ilmoituksella.

teksti
- Uusi Tehdas. Tehtailija C. A.
Robsahm kuuluu aikowan hänelle wuo-
teen 1896 saakka arennille myönnetyn
Taipaleen huwilan maalle rakentaa teh-
taan metallitawarain, etenkin waskisten
ja messinkisten, walmistamista warten.
Tarkoitusta warten tulee rakennettawaksi
kivinen tehdasrakennus ja puinen lisä-
huoneus. (arenti = maanvuokra)

Tehtaan laajennus aloitettiin vuoden 1887 alussa ja se valmistui 1888 heinäkuussa.
Toisessa ilmoituksessa ilmoitettiin, että vuotuinen arenti korotetaan 100:lla markalla vuodessa.
Uusissa tiloissa aloitti seppä J. R. Lukander "metallitawarain" työt.
Hänen oman ilmoituksen mukaan hän tinasi juuri maahantuodulla englantilaisella tinalla.

Mainos Turkulaisessa lehdessä maaliskuulta 1888.

Robsahmilla oli tapana mainostaa saamastaan mitalista. Esimerkiksi näin:

"C. A. ROBSAHM'in valmistama porteri palkittiin hopeamitalilla Pariisin maailman näyttelyssä 1878."

Mainosmielessä myyntiä lisäämään lisätty teksti on hyvä, mutta se ei ole täysin totta. Tuohon aikaan,
vuonna 1878, C. A. Robsahm oli nimittäin töissä vielä Tammisaaressa Hultmanin panimolla. Tosiasia oli,
että C. A. Robsahmin valmistama portteri voitti mitalin, mutta sitä ei olisi saanut liittää tähän nykyiseen
panimoon mainitsematta asiaa. Voittomitali luovutettiin siis alunperin nimenomaan Hultmanin panimolle.
Kyllähän sen arvaa, että näin virheellinen teksti päätyy loppujen lopuksi myös panimonomistaja konsuli
Hultmanin silmiin ja sitä hän ei tietysti voinut ymmärtää. Tästä seurasi, että (Frithiof) Hultman haastoi
C. A. Robsahmin oikeuteen. Oikeudessa oltiin heinäkuussa vuonna 1888.

teksti:

- Riita palkintodiplomista. Hel-
singin raastuwanoikeuteen on konsuli
Hultman toimeenpanewana tirehtöörinä
Hultmanin Porteriosakeyhtiöstä haas-
tattanut oluenpanija Robsahmin, koska
wiimemainittu useihin paikkoihin ripus-
tetuissa ilmoitustauluissa oli wäärin
ilmoittanut porterinsa palkituksi maail-
man näyttelyssä Pariisissa 1878 ho-
peamitalilla, waikka Robsahmin tehdas-
ta ei silloin wielä ollut olemassakaan,
kun sitä wastoin Hultmanin porteri-
tehdas oli mainitun palkinnon saanut.
Kanteessaan waatii Hultman Robsahmin
edeswastaukseen petollisesta oman tuot-
teensa kiittämisestä toisen kustannuksella
sekä kieltoa hänelle korkean sakon uhalla
wasta mainittuja ilmoitustauluja käyt-
tämästä. Raastuwanoikeus, sopiwan
lainpaikan puutteessa ei luullut woi-
wansa langettaa Robsahmia edeswas-
taukseen, mutta tuomitsi R:n kumminkin
maksamaan kantajan kulungit, koska
mainittu wäärä ilmoitus oli antanut
syytä Hultmanin haastoon. Turun ho-
wikoikeus on raastuwanoikeuden päätök-
sen wahwistanut sillä tärkeällä lisäyk-
sellä, ettei Robsahm wastedes saa mai-
nittua ilmoitustaulua hywäksesnsä käyt-
tää. (U. S.)


Oikeuden päätös oli tietysti takaisku C. A. Robsahmin uskottavuudelle.
Hän valitti oitis asiasta eri oikeusasteisiin, mutta muutosta ei tullut.
Loppujen lopuksi onnisti, sillä seuraavan vuoden marraskuussa
senaatti mitätöi rangaistuksen.

Oikeuden päätöksen jälkeen portteria vietiin edelleen moniin kaupunkeihin, mutta mitali asiaa ei niissä
enää mainittu. Hintojakin on tässä vaiheessa vähän jouduttu alentamaan, eli mainoksissa esiintyy
mm. teksti "helpolla hintaa". Seuraavana Hämeenlinnalainen mainos oikeusprosessin jälkeen.

Vuodet 1889 ja 1890 oli Robsahmeille myrskyisää aikaa, kun portteri ei mennyt entiseen tapaan kaupaksi.
Tilanne oli siis jotenkin korjattava. Robsahmeilla oli kuitenkin ovela keino välttyä suuremmilta menetyksiltä.
He nimittäin ilmoittivat käyttämänsä mallasmäärät väärin viranomaisille. Näin ollen menetetty myynti korvattiin
valheellisesti pienemmällä tuotannolla. (Tuohon aikaan siis mallasmäärien kulutuksen perusteella maksettiin
ns. mallasvero ja saatiin selville tuotetun oluen määrä yms). Joka tapauksessa, väärän mallasmäärä ilmoituksen
huomasi lainkuuliainen työmies Träsk ja ilmiantoi Robsahmit. Tästä suivaantuneina Robsahmit solvasivat ja
uhkailivat Träskiä julkisesti. Träsk ei ollut tuolloin Robsahmien palveluksessa. Träsk suuttui solvailusta ja ilmoitti
oikeustoimilla. Robsahmit suuttuivat entisestään, mutta tämän jälkeen olivat ymmärrettävästi kyllä hieman pulassa.
Oikeuteen mentiin kuitenkin välittömästi ja oikeudenpäätös julkaistiin aikanaan myös kaikissa suurissa sanomalehdissä.

teksti:

- Jutussa tehtailijoita Robsah-
meja wastaan julistettiin wiimi lau-
wantaina päätös Helsingissä raastu-
wan-oikeudessa. Hawaittiin todiste-
tusti että kanteen-alaiset oliwat antaneet
wäärät ilmoitukset maltaiden kulutuk-
sesta ja tuomittiin molemmat wetämään
sakkoa 712 m. 40 p. sekä suorittamaan
kruunulle korwausta 356 m. 20 p., il-
miantajalle Träskille 30 markkaa ja
useille wierasmiehille erisuuruiset sum-
mat. Lisäksi tuomittiin Robsahm van-
hempi Träskin kunnian loukkaamisesta
wetämään sakkoa 240 m. ja Robsahm
nuorempi yleisen syyttäjän kunnian
loukkaamisesta 300 m.

Tämän jälkeen alkoi useiden oikeusistuntojen sarja. Robsahmit syyttelivät eri henkilöitä tekemisistään, mutta
myös heitä vastaan oli erinäköisiä ja kokoisia syytteitä. Kaikkien oikeuskäsittelyjen aikana tehtaalla tapahtui
ainakin kaksi pientä tulipaloa, joista toinen portterivaraston alla. Syytteitä nostettiin todella mitättömistä asioista,
joista kaikki eivät tietenkään johtaneet oikeuteen asti. Lehdissä oli jatkuvalla soitolla Robsahmien "tilanne
katsauksia".
Nuorempi C. A. Robsahm kävi myös mm. edellä mainittuun Träskiin käsiksi "oikein kunnolla", sillä seurauksella, että
tapaus vietiin oikeuteen. Sekin oikeuskäsittely käytiin välittömästi. Siitä rangaistus oli jopa kahden vuoden
vankeustuomio. Mutta koska varsinaisessa oikeuskäsittelyssä nuori herra Robsahm ei ollut paikalla, valituslupa
sallittiin. Näin ollen, tottakai, tuomiosta valitettiin. Tämäkin oikeuskäsittely oli turhankin pitkä. Loppujen lopuksi
se muutettiinkin sakkorangaistukseksi.
Tehtaan edessä tapahtui lisäksi outo puukotus, kun erästä oluttynnyrikuskia kohti hyökättiin. Kuski kuului
todellisuudessa Helsingin Uuden Oluttehtaan palvelukseen. Tapaus sattui niin että, kesken ajon kuski pysäytettiin
hyökkäämällä yllättäen pusikosta tielle ja kuski pakotettiin alas vaunusta. Sen jälkeen häntä puukotettiin useisiin
kohtiin ja mukiloitiin. Vammat eivät olleet onneksi pahoja, ja kuski pääsi pakenemaan. Tilannetta seurasi sivusta
pieni ihmisjoukko joista moni oli kuullut hyökkääjien sanoneen "Ei se ollutkaan Robsahmin kuski".

Oikeudenkäyntien ohessa Robsahmit mainostivat itseään edelleen näyttävästi. Seuraava mainos on vuoden
1890 huhtikuulta.

Robsahmit huomasivat, että maineen tahriinnuttua jotain uutta oli tehtävä. Seuraavana mainos,
jossa mainostetaan ensimmäistä kertaa jotain muuta kuin portteria, on maaliskuulta 1891.

Vaikka Bayerilaista olutta tehtiin suurella innolla ei portteria tietenkään poistettu tuotannosta.
Seuraava mainos on vuoden 1891 heinäkuulta.

Loppujen lopuksi C. A. Robsahmin Portteripanimo, joka siis oli vain ns. toiminimi tehtaalle, vaihtoi
omistajaa vuonna 1895. Ostaja oli Otto Weckström.

----- jatkoa on luvassa -----


Seuraava kuva ei ole enää panimon ajalta vaan kuva on otettu vuonna 1907, jolloin rakennuksessa toimi
Westerlundin karamellitehdas. Viralliselta nimeltään; Westerlundin karamelli-, suklaati- ja marmelaatitehdas
(perustettu 1897 ja oli saman vuoden syksyllä jo toimintansa). Teksti talon päädyssä: WESTERLUND & Co.
jonka päällä katonharjaa myötäilee teksti KARAMELLITEHDAS. Kiinteistöön tuli Westerlundin jälkeen
Helsingin Apteekarien Keskus-Laboratorio (myöh. Lääketehdas Medica, joka myöhemmin sulautui Oy Leiraksen
kanssa). Talo purettiin ihan 1970-luvun alussa ja likimain samalle paikalle rakennettiin Hotel Intercontinental
(nyk. Scandic Hotel Continental).

Tekstin ja kuvat kokosi Antti Räty
Lähteinä: KA, HKM, VL ja sanomalehdet, J. Kettunen (pullo)