Osakeyhtiö P. Sinebrychof-
fin olutpanimo
ja
Hietalahden osakeyhtiön
wäkiwiinatehdas.

__Tämä liike perustettiin w. 1819. Ny-
kyisen nimensä sai se wasta wiime wuo-
den heinäkuulla. Alusta oli puheena-
olewa liike jotenkin wähäpätöinen. Mutta
kun sen perustaja, nykyisten omistajain
sekä, oli toimelias ja säästäwä sekä tunsi
ammattinsa silloisten waatimusten mu-
kaan perinpohjin, niin liike tuona hy-
wänä wanhana aikana, waikk'ei aiwan
joutuisaan, kumminkin wakawasti kaswa-
mistaan kaswoi. 60-luwulla oli tehdas
alallaan jo suurimpia maassamme, ja
semmoinen on se kieltämättä wieläkin.
Sen huomaa jo siitäkin, että sen alue
on nykyään 770,629 neliöjalkaa (wähää
waille 14 tynnyrin-alaa). Rakennukseen
ja muine siihen kuuluwine laitoksineen
arwioidaan se lähemmäs 7 miljoonan
markan arwoiseksi. Laitos on siis suu-
renmoinen. Sen wuoksi ei olekaan mah-
dollista tässä käydä kertomaan yksityis-
kohtia, waan ainoastaan päällimoniten.
__Seuratkaamme oluen walmistusta. En-
sin on kumminkin huomattawa että jä-
lempänä kerrottu koskee n. s. Baijerin,
eikä n. s. Ruotsin olutta, jota puheena
olewa panimo lakkasi walmistamasta 60-
luwun alkupuolella. Baijerin olutta wal-
mistetaan jo kaikkialla, koska se asian-
tuntijain wakuutuksen mukaan on mauk-
kaampaa, rawitsewampaa, terweellisem-
pää ja kestää kauemmin säilyttää.
__Ensimmäiseksi tulemme warastohuo-
neisin. Niitä on kolmessa eri rakennuk-
sessa, joista kukin useampi kerroksinen.
Hinkaloita erityisestä syystä ei käytetä,
waan lewitetään wilja-warat perman-
nolle ohukaiseen kerrokseen, josta niitä
tuon tuostakin käännetään. Rottien ja
hiirien estämiseksi owat seinäwierustat
wuoratut rautalewyillä. Niiden pään
waralle on sen ohessa olemassa koko jouk-
ko rottakoiria, jotka owakin rotille suu-
rempi kauhistus kuin 4 & 5 kertaa suu-
rempi lukumäärä kissoja. Puheen-alai-
siin warastohuoneisin mahtuu kerrallaan
hywin hywästi wuotuinen tarwe, mikä
wiime aikoina on ollut keskimäärin 30,000
sentneriä (150,000 leiwiskää). Waras-
tohuoneista kuletetaan ohrat konewoimalla
tarkoituksen-mukaisia torwia myöten, en-
sin harwanlaiseen seulaan, johon suurim-
mat roskat jääwät, ja siitä lajittelijaan.
Semmoisia on 2. Kumpainenkin lajit-
telee ja puhdistaa (putsaa) noin 1000
kilogrammaa (2,300 naulaa), tunnissa.
Huonoimmat käytetään siipi- ja sarwi-
karjan ruoaksi, sitä paremmat hewosille.
Kolmannesta lajista pannaan kalja ja
neljännestä eli kaikkein paraimmista olut.
Sen jälkeen wiedään kalja- ja olut ohrat
- kumpasiakin tietysti käytellään ai-
wan erillään toisistaan – likoomaan
rattimaisiin astioihin. Semmoisia on 10,
joihin kuhunkin mahtuu 4,800 kilogram-
maa. Liotus kestää 3 wuorokautta
jonka jälkeen seuraa idättäminen. Siihen
tarkoitukseen on käytettäwänä 3 idutus-
salia, kukin 100 jalan pituinen ja 50
jalan lewyinen. Näiden salien perman-
nolle, joka on ladottu silitetyistä rapa-
kiwilaatoista, lewitetään lioittuneet oh-
rat 6 tuumaa paksuun kerrokseen, mistä
niitä käännellään useita kertoja. Muu-
ten owat salit warustetut mahdollisen
täydellisellä ilmanwaihtokoneistolla. Se
onkin tarpeen, sillä pieninkin laiminlyönti
siinä kohden niinä 8 wuorokautena, joina
idutus kestää, taikka myöskin ennen-aikai-
nen tahi myöhäinen käänteleminen wai-
kuttaa mallas-aineisin wahingollisesti.
Waikeinta siinä on se, että siten tullutta
wauriota ei woida huomata kuin wasta
oluessa ja päälliseksi siinäkin wasta 2-3
kuukauden kuluttua. Sen wuoksi onkin
pakko noudattaa mahdollisen tarkkaa puh-
tautta sekä täsmällisyyttä. Työmiehet
tästä osastosta käyttäwät jalkineissaan
tuuman paksuja gummisia lisäpohjia.
Ilma idutussaleissa lemahtaa kaswihuo-
neen ilmalle.
__Idutuksen, joka, kuten mainittu, kes-
tää 8 wuorokautta, seuraa imellytys ja
kuiwaaminen. Sitä warten wiedään itä-
neet ohrat, aina waan konewoimalla,
imellytyshuoneisin. Semmoisia on 3,
kukin jaettu seulamaisella permannolla
kahteen kerrokseen. Seulamaiselle poh-
jalle lewitetään ohrat 6 tuuman paksuun
kerrokseen. Alakerroksessa on tarkoituk-
senmukainen lämmitysjohto. Kerroksen
wääräaikainen käänteleminen on tässäkin
hywin tärkeä, waan lämpö wieläkin tär-
keämpi. Siinä nimittäin jo yhdenkin as-
teen erotus sopimattomalla ajalla wai-
kuttaa arwaamatonta wariota, ja sitä-
kään ei woida huomata ennenkuin wasta
kuukausien kuluttua oluessa. Suurin
lämpö imellyttäissä on 60 astetta Rea-
muria. Että työmiehistö ei ainakaan
ehdontahdon lämmityksen suhteen mitään
laiminlöisi, ja että woitaisiin lämmön
waiheita tarkastaa mahdollisen tarkoin,
on joka osastossa eräänlainen kellolaitos,
mikä näyttää pienimmänkin lämmön wai-
kutuksen. Se on kiinnitettynä kattoon
erityiseen suojukseen, johon on awain ai-
nostaan panimomestarilla, joka myös
on kaikesta wastuunalainen. Tarkasta-
joista ulottuu sen ohessa sähköjohteet pa-
nimomestarin asuntoon, jossa on was-
taawa laitos, mikä näyttää samat läm-
mön waihdokset kuin imellytyshuonessakin
olewa tarkastaja. Mainittu tarkastus-
laitos on keksitty wasta nykyisemmin.
__Kuiwaneena wiedään maltaat erääsen
koneesen, joka irroittaa ja poistaa idut.
Nämä, siwumennen sanoen, owat mai-
niota siipikarjan ruokaa. Käytetään niitä
kernaasti muillekin elukoille. Seuraa sitte
rouhiminen. Se tehdään siihen sowel-
tuwassa koneessa, joka on wälittömässä
yhteydessä itsestään waikuttawan pun-
nituslaitoksen kanssa. Punnitsija nayt-
tää sen kautta kulkeneen maltaiden pal-
jouden kilogrammoissa. Koneen laske-
miskyky loppuu 9,999,999, jolloin se
uudestaan alkaa 1:stä. Tätä laitosta
käypi kruunun asiamies säännöllisesti tar-
kastamassa, sillä sen mukaan mallaswero
maksetaan. Näin on ohrista saatu mal-
taita, taikka oikeammin mallasjauhoja.
__Kaikkien warasto-, puhistus-, lioitus-,
idätys-, imellytys- j. m. s. huoneiden
seinien ja katon kalkkimaalaus wuotui-
sesti uudistetaan ja joka käyttämisen pe-
rästä harjoilla puhdistetaan.
__Seuraa sitte oluenpano. Siinä tar-
koituksessa wiepi kone mallasjauhoja suu-
reen ammeeseen, johon samalla lasketaan
3,000 kannua kiehuwaa wettä. Kun am-
meessa olewa, konewoimalla pyöriwä män-
tä on seosta aimo tawalla sotkenut, las-
ketaan se kattilaan kiehumaan. Kone-
woimalla pyöriwä, rakennukselleen näp-
pärä mäntä estää saoksen pohjaanpala-
mista. Kun seos on tarpeeksi keitetty,
pumpataan se ”mäskipumpulla” toiseen
ammeeseen, jonka pohjassa on useoita seu-
lamaisia kohtia. Niistä waluu neste
torwia myöten uudestaan kattilaan, hu-
malan kanssa keitettäwäksi. Sieltä pum-
putaan olut-aines jäähdytys-laiwoihin.
Niissä panee konewoimalla synnytetty
tuuli nesteen aaltoilemaan, mikä siten
hywin pikaan jäähtyy. Jäähdytys-lai-
woja on 5, kukin 3,000 kannun wetoi-
nen. Niistä waluu olut-aines wielä erää-
sen, niin ikää wasta äskemmin keksit-
tyyn torwimaiseen jäähdyttäjään, ja siitä
käyttämis-ammeisin. Semmoisia on 124,
kukin 1,000 kannun wetoinen. Ne owat
tehdyt tammesta sekä sisäpuolelta maa-
latut ”maj-lakka” nimisellä aineella, mikä
joka wuosi uudistetaan, kun entinen en-
sin raapitaan pois. Kun olut-aines on
näissä ammeissa hieman seisahtunut, se-
koietaan siihen tarpeellinen määrä käy-
tettä, hiiwa, joka waikuttaa 14-15
wuorokautta kestäwän käymisen. Lämpöä
niissä jäällä pidetään tarpeellisen alhaalla.
Lämpömäärä on erilainen alku- ja loppu-
käynnissä sekä eri olutlajeja walmistaes-
sa. Tässä lienee paikallaan tehdä pieni
selwitys hiiwan luonteesta.
__Hiiwalle antaa sille kuuluwan ominai-
sen luonteen n. s. hiiwabasillit, tuom-
moiset pienoiseläwät, joita nykyajan op-
pineet wäittäwät olewan joka maailman
sopukan täpösen täynnä. Niin, sellaisia
pienoiseläwiä on hiiwan ominaisaines.
Ne woidaan hawaita silmällä wasta 1000
kertaa suurennettuina. Näölleen pitku-
laisia ne owat ja läpikuultawia. Edel-
lisissä suhteissa ne lämpymässä ja kos-
teassa sikiywät (jakautuwat enimmästään
kahdeksi) sangen joutuisaan, ja sitäpä
juuri jokapäiwäisessä puhessa sanotaan
oluen ja samoin kaljan käymiseksi. Kun
oluen käynti määräajan kuluttua lakkau-
tetaan, s. o. hiiwa-basilleita tarkoituksen-
mukaisella tawalla riistetään lisääntymis-
kyky, niin hiiwa ennen pitkää loppuisi.
Sen seikan estämiseksi hiiwaa wiljellään
sellaisenaan. Siinäkin on waikeuksia, sillä
tuon pienen karjan rotua on hywin wai-
kea pitää puhtaana. Siihen näet tuup-
paa wäkisinkin lisäksi n. s. willejä hiiwa-
basilleja, joiden olemassa olo on huo-
mattu wasta wiime wuosikymmenellä. Ne
owat hiiwan wiljelijälle oikea kauhistus.
Sentähden hän ei säästä mitään keinoa
saadakseen olla niistä erillään. Ankara
puhtaus on huomattu siinä tehokkaim-
maksi warjeluskeinoksi. Ulkomailta tuo-
daan hiiwa kerran wuodessa ja lähete-
tään sitä täältä maamme muihin olut-
panimoihin.
__Kun oluen käynti on lakkautettu, pum-
putaan se 70 jalkaa korkeassa tornissa
olewaan säiliöön, josta ominais-painol-
laan waluu torwijohteita myöten kella-
reihin. Siellä lasketaan kustakin keitok-
sesta ('a 3000 kannua) ainoastaan pie-
nempi määrä kuhunkin tynnyriin. Se
tehdään sentähden, että koko olutwarasto
saataisiin yhdenlaiseksi. Tästä selwiää
myös että jos yhdessäkin keitoksessa on
joko siinä taikka tässä suhteessa joku wau-
rio, se siten lewiää koko warastoon. Wa-
rastotynnyrit, kukin 1000 kannua we-
toinen, owat tammea. Wuotuisesti ne
sisäpuolelta pihkoitetaan sekä ulkopuolelta
pestään. Tämä kaikki toimitetaan kone-
woimalla. Noita tynnyreitä on päälle
2 tuhannen, joten samalla kertaa woipi
warastossa pitää runsaasti 2 miljonaa
kannua. Puheenalaisissa tynnyreissä olut
wielä kerran käypi, jonka jälkeen suulli-
set tulpitaan. Siinä wiipyy olut ¼
- ½ wuoteen, jonka jälkeen se on wal-
mista kauppaan annettawaksi.
__Warastokellareissa on täydellinen il-
manwaihto. Lämpömäärä pidetään niis-
säkin tarpeellisen alhaalla jäiden awul-
la, jota tawaraa yleensä käytetään noin
3,600,000 kuutiojalkaa wuodessa.
__Seuraa wihdoin pullojen täyttäminen
ja tulpitseminen. Sitä tekee tarkoituk-
seen soweltuwilla koneilla 30 naista.
Kun pullot sen jälkeen wielä owat kah-
desti tarkastetut, lasketaan ne kauppaan.
45,000 pulloa on enin määrä, mitä yh-
tenä päiwänä on täytetty.
__Pullojen pesun toimittawat myös nai-
set. Siinä toimessa on niitä nykyään
43. Pesemisessä noudatetaan mahdollista
puhtautta. Ensiksi pullot pestään kar-
kealla hiekalla ja sitten huuhdotaan sekä
kylmällä että kuumalla wedellä. Pesu-
huoneesta wiedessä ne yksitellen tarkas-
tetaan ja wielä toistamiseen ennen täyt-
tämistä.
__Kaikki panimo-osastoon kuuluwat huo-
neet owat kauttaaltaan maalatut öljywä-
rillä, mikä wuotuisesti uudistetaan. Sen
ohessa ne kumminkin kerran päiwässä pyy-
hitään kuiwiksi. Maalaamattomat puu-
osat ja lattiat yhtä useasti hiwutetaan
kankeilla juuriharjoilla. Puhdistukseen
yleensä kulutetaan, paitsi muutamia sa-
toja harjoja, kaupungin wesijohdosta
1,500,00 kannua wettä. Suoranainen
kustannus on siitä 12,000 markkaa. Oluen
walmistukseen käytetään wettä omista
kaiwoista. Wesijohdon wesi on siihen
tarkoitukseen liiaksi raudansekaista ja sa-
meaa.
__Panimon piirissä on samain isäntien
omistama wäkiwiinatehdas. Siinä on Sa-
walls'in järjesteinen tislauslaitos 3000
kannulle. Sen sisustuksesta ansaitsee mai-
nita 100,000 kannun wetoinen säiliö.
Laitosta warten on olemassa 2 höyry-
kattilaa sekä 10 h. woimainen höyryko-
ne. Ylin johto on siinä erään työmie-
hen hallussa, joka sitä on hoitanut jo
muutaman wuoden hywällä menestyksellä.
- Melkeen kaikki rohtolat massamme
ottawat wäkiwiina-tarpeensa täältä.
__Edellä mainittujen laitosten yhteydes-
sä on myöskin pieni konepaja, jossa wal-
mistetaan ja korjataan laitoksessa tar-
wittawa kalusto. Siinä työskentelee ny-
kyään 29 miestä ja sitä käyttää 16 h.
woimainen kone.
__Panimo-osastoa ja muuta siihen kuu-
luwaa käyttää 2 höyrykonetta, jotka yh-
teensä owat 100h. woimaiseksi lasketut.
Pääwalaistuksena käytetään laitoksessa
sähköwaloa, nimittäin 700 hehku- ja 2
kaarilamppua. Sitä warten on olemas-
sa 4 sähönsynnyttäjää.
__Poltto-aineita käyttää laitos wuotui-
sesti 4,500 syltä halkoja ja 7,000 tyn-
nyriä kiwihiiliä. – Hewosia on 65.
__Paitsi konttori-palwelijastoa ja johta-
jistoa, nousee työwoima nykyään 278
henkeen, joista 73 naista. Alaikäisiä ei
ole yhtään. Työmiehistön, konttori-pal-
welijaston ja johtajiston sekä niiden omas-
ten luku nousee yhteensä 730 henkeen.
Näin suuren ihmisjoukon toimeentulo siis
suoranaisesti tästä laitoksesta riippuu.
Osaksi laitoksen piirissä, osaksi sen ulko-
puolella olewissa taloissa saapi 60 per-
hellistä ja 20 nuortamiestä wapaan asun-
non ja lämmön. Semmoisen saaminen
on luottamuksen osoitus. Useimpaan per-
heellisten asuntoon kuuluu tilawa sali,
keittö ja etehinen, kakki sangen hywässä
kunnossa. Huoneiden sisustuksesta päät-
täen owat niiden asukkaat hywissä wa-
roissa.
__Työntekijäin palkat nousewat yhteisesti
kuukaudessa 22,000 markkaan. Siitä tu-
lee keskimäärin kunkin miehen osalle 86
ja naisen osalle 60 markkaa. Työnteki-
jäin waralle on myös olemassa seuraa-
wat laitokset: Wasta walmistunut pui-
nen sairashuoneisto omalla tontilla lä-
hellä Suomen kaartin entistä puutarhaa.
Siihen kuuluu, paitsi tarpeellisia ulko-
huoneita, rakennus, joka sisältää nais-
hoitajan asunnon, sairaiden wastaanot-
tohuoneet ja 4 sairashuonetta, kukin 6
sängyllä. Sitä hoitaa tohtori F. Wahl-
berg erään nuoremman lääkärin awulla.
Siinä saawat laitokseen kuuluwat ja nii-
den omaiset wapaasti kaikki mitä sairau-
den kohdatessa tarwitsewat. Wiime wuo-
tisesta kertomuksesta näkyy, että sairas-
huoneessa on ollut sairaita 1,473 päi-
wää. Sairaiden kotona on saman ajan
kuluessa lääkäri käynyt 952 kertaa. –
Sitä paitsi on sairashuoneessa annettu
848 warattomalle kaupunkilaiselle mak-
suttomasti lääkärin-apua. Puhtaus ja
järjestys siinä on kerrassaan mallikel-
poinen. Sairashuoneen kustannukset nou-
siwat wiime wuonna 12,623 m. 16 p.,
joiden suorittamiseen työmiehistö ei ota
ollenkaan osaa. Sen on perustanut kau-
punkimme köyhien äiti, rouwa Anna Si-
nebrychoff. Kaikki walitukset hoidosta
taikka muut muistutukset laitosta was-
taan owat ilmoitettawat lääkärille tahi
kirjoitettawat sitä warten esillä olewaan
kirjaan.
__Työntekijöitä warten on wielä erityi-
nen eläke- ja apurahasto. Pohjarahas-
ton, 10,000 m. suuruisen, lahjoitti sii-
hen kauppaneuwos P. Sinebrychoff-wai-
naja. Korkojen kautta on se jo kaswa-
nut 20,000 m. suuruiseksi. Siihenkään,
kumma kyllä, työmiehistö omasta puo-
lestaan ei ole lisännyt pennin wertoa.
Rahastoa ei wielä käytetä tarkoitukseen.
Sen wuoksi on tehtaiden isännistö ijäk-
käille työmiehilleen ja niiden omaisille
wiime wuonna jaellut apua yhteensä
4,704 markkaa.
__Wielä on laitoksessa keittiö, josta per-
hettömät työtekijät saawat tuiki hal-
walla tarpellisen rawinnon.
__Niin kuin edellisestä huomatan, owat
työntekijäin elin-ehdot sangen etuisat.
Sentähden työntekijät, jos waan woiwat
mukautua laitoksessa wallitsewiin olosuh-
teisin, jääwätkin elinajaksi paikoilleen.
Nykyisistä työtekijöistä on laitosta pal-
wellut: yksi 35 wuotta, yksi 31 w., kaksi
30 w., yksi 28 w., kolme 27 w., kaksi
26 w., kaksi 24 w., keksi 22 w., yksi
21 w., kolme 20 w., 71 enemmän kuin
9 wuotta. Omituista huomiota herät-
tää se seikka, että uusimaalaiset waan
harwoin woiwat täydellisesti omistaa sitä
täsmällisyyttä ja säännöllisyyttä, jota
laitos palwelijoiltaan waatii. Sydän-
maalaiset ja niistä asewelwollisuutensa
suorittaneet owat siihen otollisemmat.
Jos joku työntekijöistä wähemmänkin
määrän työaikaa wiettää ryypiskelemis-
hommissa, niin siitä hänen ihmis-arwon-
sa kumppanien silmissä alenee pykälää
alemmaksi.