Karhu on kuulunut Porin panimoihin aina. Suomesta ei kaiketi löydy toista eläintä, joka yhdistettäisiin niin vahvasti paikkauntaan, kuin karhu Poriin. Maakuntaeläimenä se antaa nimen, niin yrityksille, kuin oluellekin. Karhulla on siis vankka jalansija Porissa, että se ei sieltä tallustele pois ikinä. Panimoperiteetkin ovat vanhoja ja voimakkaita, osin juuri karhun ansiosta.

Tässä on katsaus Porilaisiin panimoihin, joissa useassa, esiintyy juuri karhu. Toisinaan karhu esiintyi vain panimon mainonnassa, mutta ei olutmerkeissä, mutta usein kummassakin. Panimon nimen jälkeen suluissa on mainittu vuodet jolloin juuri tämä tehdas toimi tämän nimisenä. Osa mainituista tehtaista on toistensa edeltäjiä ja osa jälkeisiä, eli vain tehtaan nimi vaihtui. Osassa oli jopa sama omistaja. Tässä ne on lueteltu kuitenkin omina tehtaina allekkain eriteltynä. Nykyisen kaupunkikuvan muodostuttua, ainakin osoitteista päätellen, on vaikea uskoa, että juuri kyseisellä paikalla on ollut panimo. Tonttikartta vuodelta 1852 löytyy täältä. (Tonttikartalla Torikatu nyk. Gallen-Kallelankatu on vielä Konstantininkatu). Panimoita ja tarinoita on kuvitettu sanomalehtimainoksilla, koska panimoista ei ehkä ole olemassa muuta "näytettävää".

Tarinat kokosi Antti Räty (olennaiset lisäykset ja kommentit osoitteeseen antttir(a)email.com)

Lähteet: KA, ELKA, Ravintolamuseo, sanomalehdet, Kim Lindberg (etiketit), Seppo Bonsdorff, Mika Svensberg (pullo) ja omat arkistot.

Sivua päivitetty 10. toukokuuta 2010

Elias Wessman, Oluttehdas (1873-1874)
__Osoite: tontti numero 69, Annankatu/Nikolaikatu kulma. (nyk. Annankatu/Valtakatu kulma, Valtakatu 22)
Värjärimestari Elias Wessman perusti oluttehtaan omistamaansa taloon vuoden 1873 maaliskuussa. Tuotantoon kuului Ruotsin- ja Baijerin olutta eli pinta- ja pohjahiivaolutta. Heikon menekin takia hän myi vuonna 1874 kiinteistön tehtaineen apteekkari E. Liljebäckille. Kauppahinta, 30.000 markkaa, vahvistettiin syyskuussa. Wessman kuitenkin jatkoi oluen valmistusta, kunnes uusi jatkaja ilmaantuisi. Sekavasta hinnoittelusta johtuen oluen hinnat sovittiin yhtenäistää lokakuussa 1874. Tähän kaupungin ensimmäiseen oluen hintojen yhtenäistämiseen ja samalla alentamiseen osallistui viisi panimoa. Panimot olivat Carl Fr. Bäckman, Baijerin Olut-tehdas, Uusi Oluttehdas, Fr. Edv. Grönwall ja Wessmanin Oluttehdas. Enimmillään hinnan laskivat, Baijerin oluen osalta, 50 penniä korilta. Miltei heti tämän jälkeen vielä samana vuonna, Elias Wessmanin kiinteistö tontteineen siirtyi L. G. Östlingin omistukseen, joka jatkoi oluttehtaan toimintaa. Panimo sijaitsi Valtakadulla vastapäätä Baijerilaista Oluttehdasta.

17.1.1874 Björneborgs Tidning

L. G. Östling, Oluttehdas (1874-1895)
__Osoite: sama kuin edellinen.
Höyrylaivan kapteeni ja koneenkäyttäjä Lars Gustav Östling jatkoi Elias Wessmanin aloittaman oluttehtaan toimintaa. Tehtaan ensituotteita olivat, hänen aloittaessa, sima ja oluet, sitten tuli vedet. Panimosta käytettiin tästä lähtien epävirallista nimeä Nya Finska Bryggeriet - Uusi Suomalainen Oluttehdas tai Östlingska Ölbryggeriet. Oluita palkattiin valmistamaan Kärsämäeltä Amalieborgs Ab:n panimomestari Johan Gottfrid Erich. Oman olutmyymälän Östling avasi tontille numero 38 eli kauppatorin etelälaidalle. Vuoden 1888 toukokuussa Lars Gustav Östling yllättäen kuoli samalla panimomestari J. G. Erich lopetti työt. Leski Anna Östling halusi jatkaa panimotoimintaa hakemalla panimomestaria tehtaaseen, mutta halukkaita mestareita ei löytynyt. Raivokas hakeminen kuitenkin kannatti sillä lopulta Johan Wilhem Lejman allekirjoitti vuokrasopimuksen Annan kanssa.

10.4.1875 Satakunta

Pullo edestä (2 ensimmäistä kuvaa): "L. G. Öst.." ja "Östlin.." tekstin alla "Björneborg". Kolmas kuva takaa "Selters". Pullossa on korkkinen korkki, joten pullo voi hyvinkin olla 1870-luvulta. Mainos alla on tehtaan ensimmäisiä limonaadi ja vesi mainoksia.

18.7.1877 Björneborgs Tidning

L. G. Östling, Oluttehdas (1890-1892) vuokraaja: Johan Wilhelm Lejman
__Osoite: sama kuin edellinen.
Kirjanpitäjä Johan Vilhelm Lejman sai maistraatin luvan helmikuussa 1890 valmistaa ja myydä olutta Anna Östlingiltä vuokraamassa oluttehtaassa. Hän käytti tehtaasta epävirallista nimeä John W. Lejmans Bryggeri. Hänen valmistamansa oluet Baijerin- tai Lager olut ei mennyt kaupaksi, joten hän luopui tehtaasta vuokrasopimuksineen jo syksyllä 1892.
Muuta: Johan W. Lejman tunnettiin vuosia panimoiden keskuudessa ennen kaikkea siitä, että hänellä oli suuri jäävarasto, jota panimot hyödynsivät.
Oluttehtailun jälkeen hän myi taas jäätä, aina siihen saakka kunnes kuoli 1894.

L. G. Östling, Oluttehdas (1892-1895)
__Osoite: sama kuin edellinen.
Vuoden 1893 alusta alkaen Anna haki tehtaalleen jälleen uutta jatkajaa. Uudeksi oluenpanijaksi saatiin oluenpanija Gransten. Nyt tehdasta ei vuokrattu vaan se pysyi Annan valvonnassa. Nimeksi otettiin vanha epävirallinen Nya Finska Bryggeriet - Uusi Suomalainen Oluttehdas. Näin toimittiin vuoden 1895 kevääseen, jolloin Anna kuoli ja tehdas haettiin konkurssiin ja meni lopulta kesällä myyntiin. Tehtaan osti (perikunnanhoitajilta) Bayerska Ölbryggerin silloinen oluenpanija Ernst Asplund.

10.12.1892 Satakunta.

E. Asplunds Bryggeri - E. Asplund'in Panimo (1895-1900)
__Osoite: sama kuin edellinen.
Anna Östlingin kuoltua perikunta myi panimon kesällä 1895 panimomestari Ernst Asplundille (Ernst Johan Emil Asplund, s. 1847 Hubbo, Ruotsi, k. 1922 Savonlinna). Kesäkuussa 1895 tehdyn kauppakirjan mukaan hinta 40.000 markkaa sisälsi tontin sekä kaiken tontilla olevan. Jopa puhelinnumero (numero 88) siirtyi kaupassa Asplundille. Tuotantotiloja ja laitteita uusittiin vuoden 1895 heinä- elokuun aikana. Tilojen valmistuttua ensituotteita mainitaan olleen virvoitusjuomat Wischy, Sooda ja Tiwoli-Samppanja. Seuraavan vuoden keväästä lähtien valmistettiin mm. Baijerin olutta ja sahtia. Lager öl eli varasto-olut sai karhu logon.

20.05.1896 Sanomia Porista

Hilmer Edlunds Ölbryggeri (1900-1914)
__Osoite: sama kuin edellinen.
Ernst Asplund myi panimon jo viiden vuoden kuluttua huhtikuussa 1900 Kotkalaiselle Hilmer Edlundille (Carl Johan Hilmer Edlund). Panimosta käytettiin myös nimeä Edlundin Oluttehdas. Bäckmans Ölbryggeri Ab osti panimon 1910. Oluiden valmistus jatkui arviolta vuoteen 1914, jonka jälkeen ei olutta valmistettu vaan ainoastaan mietoja juomia.
Muuta: Samoissa tiloissa jatkoi toimintaansa vuoden 1914 jälkeen virvoitusjuomatehdas Hilmer Edlunds Läskedrycksfabrik.

________________________

Carl Leon. Lindequist, panimo (1880-1883)
__Osoite: Tontti numero 74, Nikolainkatu/Pohjoinen Esplanadi kulma, Nikolainkatu 74 (nyk. Valtakatu/Pohjoispuisto kulma, Valtakatu
__18)
Panimon perusti, vuonna 1820 syntynyt, kaakeliuunien valmistaja Carl Leonard Lindequist vuonna 1880 Nikolaintorin kulmalle (nyk. Pohjoispuisto). Toiminta lähti alussa hyvin käyntiin. Porin kaupungin kanssa tehtiin jopa sopimus jossa kaupungin sanomalehtien lukusali siirrettiin rakennuksen maanpäälliseen isoon huoneeseen. Samassa tilassa tapahtui myös oluen myynti. Innoissaan Carl osti lukusaliin suuren määrän kirjoja asiakkaiden luettavaksi. Samalla hän sijoitti rahoja porsliini- sekä kupariesineisiin ja mm. uuden teatteritalon osakkeisiin. Monenlaista intoa alussa oli ilmeisesti liikaakin sillä panimo ajautui konkurssiin huomattavien velkojen takia jo vuonna 1883. Konkurssihuutokaupassa joulukuussa 1883 huudettiin koko talo sisältäen toimintakuntoisen panimon sekä 2/5 osaa tonttia. Ostaja oli Fredrik Rosenberg ja hinta 12.000 markkaa sisälsi lisäksi mm. yli 70 tyhjää oluttynnyriä, useita teatteritalon osakkeita sekä kirjoja. Rosenberg ei jatkanut oluen valmistusta.

18.12.1880 Björneborgs Tidning

Fr. Ed. Grönwall (1862-1898)
__Osoite: Tontti numero 67, Torikatu/Annankatu kulma (nyk. Gallen-Kallelankatu/Annankatu kulma, Annankatu 7)
Panimotoiminta tällä tontilla alkoi vuonna 1862, kun Fredrik Edvard Grönvall aloitti talossaan oluen valmistuksen. Panimo sijaitsi nyk. Annankadun puoleisessa talossa eli tontin päärakennuksessa. Panimon oma olutmyymälä sijaitsi tontilla numero 31 eli nykyisin Isolinnankadun ja Nortamonkadun kulmassa. C. F. Bäckmanin panimon oluenpanija August Wilhelm Bergström vuokrasi panimon vuonna 1887 nyt jo liki 60 vuotiaalta Fredrik Edvardilta. Vuokrasopimus allekirjoitettiin 9.11.1887 ja vuokraksi sovittiin 3.000 markkaa vuodessa. Panimosta käytettiin tästä lähtien toisinaan nimeä A. W. Bergströmin Panimo tai A. W. Bergströmin Oluttehdas. Maaliskuussa 1889 panimoon asennettiin puhelinlinja. (Numeroksi tuli 178). Alarik Grönwall oli oppilaana 1890-luvun alussa panimolla, sekä hetken oluen valmistajana, kunnes perusti oman panimon vuoden 1895 lopulla. Panimomestariksi palkattiin Baijerilainen Wilhelm Barschdorf sopimuksella, joka allekirjoitettiin 7.1.1896. Oppilaana Barschdofilla oli hetken Hugo Grönwall. August Wilhelm Bergströmin kuoli, 43 vuotiaana, vuoden 1898 toukokuussa. Panimo siirtyi tämän jälkeen Karl Fredrik Grönwallille.

13.2.1863 Björneborgs Tidning

Karl Fredrik Grönwall (1898-1918)
__Osoite: sama kuin edellinen.
Karl Fredrik Grönwall rekisteröi panimon nimiinsä vuonna 1904. Panimon ajettiin alas jo ennen kieltolakia vuonna 1918.

Alarik Grönwall (1895-1896)
__Osoite: Tontti numero 67, Torikatu/Annankatu kulma (nyk. Gallen-Kallelankatu/Annankatu kulma, Gallen-Kallelankatu 19)
Alarik Grönwall perusti, jo tontilla sijainneen panimon viereen, oman panimon vuoden 1895 lokakuussa. Panimo sijaitsi uudessa 1891 rakennetussa rakennuksessa nyk. Gallen-Kallelankadun puoleisella sivulla. Alarik kuitenkin kuoli yllättäen toukokuussa 1896 vain 23 vuotiaana ja leski Ellen Erika Grönwall yritti jatkaa panimon toimintaa. Oluita Ellen Erika ei kuitenkaan osannut valmistaa, joten oluita tuli valmistamaan Hugo Grönwall. Hugo osti koko panimon muutaman kuukauden kuluttua.

Hugo Grönvall (1896-1918)
__Osoite: sama kuin edellinen.
Hugo Grönvall osti kuolleen veljensä leskeltä panimon ja rekisteröi sen omiin nimiinsä syyskuussa 1896. Hugo valmisti pääsääntöisesti Bayerin olutta, joka tunnettiin ns. vahvana oluena, mutta raittiusjärjestöjen ansiosta miedompien juomien menekki oli kasvamaan päin. Tästä viisastuneena Hugo muutti vuonna 1908 panimon mietoja mallasjuomia valmistavaksi tehtaaksi. Vuonna 1910 Hugo myi tehtaansa veli Karl Fredrik Grönwallille.
Muuta: kuvattu etiketti 1800-luvun lopulta.

Hugo Grönwall (1910-1918) omistaja: Karl Fredrik Grönwall
__Osoite: sama kuin edellinen.
Karl Fredrik Grönwall osti veljensä riutuvan mietojuomatehtaan vuonna 1910. Hän ei kuitenkaan rekisteröinyt tehdasta
omiin nimiinsä vaan jatkoi vanhalla nimellä. Tuotannossa oli ainakin kaljaa. Tehdas lopetettiin kieltolain alla 1918.

Nya Bryggeriet - Uusi Olutpanimo (1872-1894)
__Osoite: Tontti numero 82, Torikatu/Vladimirinkadun kulma. (nyk. Gallen-Kallelankatu/Otavankatu kulma, Gallen-Kallelankatu 16)
Panimon perusti Fredrik Erland Grönvall vuonna 1872, mutta sen omistus jakautui kahtia niin, että puolet oli Henrik Moliisilla. Panimossa tapahtui paha tulipalo 7. marraskuuta 1879 jonka seurauksena koko panimorakennus paloin täysin. Panimo oli tosin vakuutettu, mutta seuraavana puolena vuotena ei voitu valmistaa mitään myytävää. Koko laitos kuitenkin rakennettiin uudestaan ja laajennettiin. Tämän jälkeen tehtaasta käytettiin toisinaan nimeä Iso Oluttehdas. Panimo menestyi vuodesta toiseen niin hyvin, että maaliskuussa 1889 Fredrik pystyi ostamaan panimon kokonaan H. Moliisilta itselleen 46,900 mk:n hintaan. Tämä tarkoitti sitä, että hän luovutti hänelle omistamansa 1/6 osan Porin Baijerilaisesta oluttehtaasta sekä 26.900 markkaa. Vuonna 1890 panimomestarina toimi J. A. Virtanen. Fredrik Erland Grönvall kuoli, vain 46 vuotiaana, helmikuussa 1894, jonka jälkeen toimitaa jatkoi hänen poikansa Karl Fredrik.
Muuta: Fredrik Erland Grönvall on yksi niistä harvoista panimon omistajista, jotka ovat yrittäneet vaalien kautta Porin kaupunginvaltuustoon. Vaaleissa vuonna 1882 Fr. Er. Grönwallia äänesti 11 henkilöä, sen sijaan voittaja sai 1618 ääntä.
Muuta: Kuvattu Bayerskt Öl etiketti on painettu Virossa eli tsaarin Venäjällä. Huomaa, Ö-kirjaimet korvattu Virolaisella vastineella. Painotalon nimi alakulmassa kyrilisin kirjaimin.

Nya Bryggeriet - Uusi Panimo (1894-1896) vuokraaja: Karl Fredrik Grönvall
__Osoite: sama kuin edellinen.
Fredrik Erland Grönwall kuoltua poika Karl Fredrik jatkoi panimon toimintaa vuokraamalla sen perikunnalta. Vuoden 1895 aikana panimossa tehtiin pieniä uudistuksia ja korjauksia. Niiden valmistuttua joulukuussa 1896 Karl Fredrik osti panimon ja rekisteröi sen omiin nimiinsä.

Nya Bryggeriet - Uusi Panimo (1896-1919) omistaja: Karl Fredrik Grönvall
__Osoite: sama kuin edellinen.
Karl Fredrik Grönvall rekisteröi, isänsä kuoltua, panimon omiin nimiinsä vuoden 1896 lopulla. Muutama vuosi tämän jälkeen hän osti isoisänsä 1862 perustaman panimon (Fr. Ed. Grönvall) ja vielä vuonna 1910 hän osti Hugo veljen mietojuomatehtaan. Vuonna 1918, kieltolain pelossa, hän lopetti sekä isoisän että Hugo veljen tehtaat. Tämän
jälkeen hänellä oli jäljellä tämä Nya Bryggeriet, jonka hän päätti muuttaa vuoden 1919 helmikuussa osakeyhtiöksi nimellä Oy Satakunnan Mallasjuoma Ab.
Muuta: Toisen etiketin, Olutta Lager Öl, rei'ityksestä muodostuu 15.6.12 joten olut lienee pullotettu silloin.
Muuta: Lokakuussa 1900 Karl Fredrik Grönvall osti kolmasosan Rauman Oluttehtaasta, mutta myi sen jo tammikuussa 1903 panimomestari Adolf Mandorfille.

16.6.1900 Björneborgs Tidning. Tehtaasta käytettiin toisinaan nimeä Nya "Öl"bryggeriet.

Oy Satakunnan Mallasjuoma Ab (1919-1928)
__Osoite: sama kuin edellinen.
Karl Fredrik Grönvallin omistama Nya Bryggeriet rekisteröitiin osakeyhtiöksi ja samalla muutettiin sen nimi ajanmukaisemmaksi. Uusi nimi oli Oy Satakunnan Mallasjuoma Ab. (Olikohan "mallasjuoma" sana enemmän kieltolakihenkisempi, kuin "panimo" sana). Tässä tehtaassa valmistettiin vain mietoja mallasjuomia joten sitä ei voi pitää taysipainoisena panimona, vaikka sitä sellaisena pidetäänkin. Vuonna 1927 koko yhtiön osakekanta oli siirtynyt Tamperelaiselle Sulo Salmelinille. Seuraavana vuonna tämä ja Bäckmans Bryggeri Ab yhdistettiin. Nimeksi tuli Porin Oluttehdas Oy.

Bayerska Ölbryggeribolag (1854-1880)
__Osoite: tontti numero 54, Nikolainkatu/Annankatu kulma, Valtakatu 17 (nyk. Valtakatu/Annankatu kulma, Valtakatu 17)
Panimo perustettiin 12.4.1854. Tuotannossa oli oluita ja virvoitusjuomia, mutta pääpaino oli oluissa. Panimomestarina toimi vuoden 1871 jälkeen noin 20 vuotta F. August Öberg.

27.3.1863 Björneborgs Tidning

Huomioitavaa ylläolevassa mainoksessa on se, että olutta myydään, tuon ajan tavan mukaan kannu-koolla. Tässä tapauksessa mainitaan 1/4 kannua. Juuri tästä 1/4 kannusta alettiin suomessa käyttää 1840-luvulta lähtien nimitystä "koko pullo". (Lehtimainonnassa "koko pullosta" käytettiin merkintää 1/1). "Koko pullo" ei siis ollut litra vaan 1/4 osa kannua eli 0,65 litraa. Oli myös saatavilla puolikas tästä eli "puoli pullo" (lehtimainoksissa 1/2), joka oli siis noin 0.325 litraa. Myöhemmin lähempänä 1900-lukua olutpulloihin tuli sisällön tilavuusmerkinnät kohokuvioina itse pulloon. Tällöin tilavuutta ei verrattu enää kannuun vaan litraan, joten isosta pullosta käytettiin merkintää 2/3 litraa ja pienemmästä pullosta 1/3 litraa. Nykyään käytetaan "tarkennettua" 1/3 litraa eli 0.33 litraa.
Oluen hinta: Mainoksesta käy ilmi, että 0,65L pullo Baijerilaista olutta maksoi 8 kopeekkaa eli nyk. noin 1,10 euroa.

Teksti:
Kunnioitettavan yleisön huomioksi
ja epätiedon wälttämiseksi saam-
me tässä näyttää Porin Päijerin olut-
tehtaan uuden templäys myotokuwan,





















sem moisena kun se on nähtäwänä
tehtaasta ulosannettujen olupullojen
korkkien kummassakin päässä.




24.4.1875 Satakunta. Ennen etikettien ilmaantumista pullon korkkisessa korkissa luki valmistajan tiedot ja toisinaan sisältö. "BAY. B.BORG" teksti riitti kertomaan kaiken.

Teksti:


______Huomaa!

__Baijerin oluttehtaan olutta kayttä-
mään oluetikettejä owat myöskin muut
oluttehtaat seuranneet tätä, sekä muo-
don että wärin suhteen, jonka tähden
ystäwiämme pyydetään huomaamaan
kirjoituksen erilaisuutta.
____Baijerin oluttehdas Porissa.






24.08.1878 Satakunta

Bayerska Bryggeriet i Björneborg - Bayerin Oluttehdas Porissa (1880-1882)
__Osoite: sama kuin edellinen.
Panimomestarina jatkoi edelleen F. August Öberg, josta tuli myös tehtaan johtaja. Panimo alkoi ilmeisesti Porissa ensimmäisenä käyttää pulloissaan etikettejä.
Muuta: Kuvattu etiketti saattoi olla käytössä jo ennen vuotta 1880.

Björneborgs Bayerska Ölbryggeri Bolag (1882-1896)
__Osoite: sama kuin edellinen.
Panimosta tehtiin yhtiö vuonna 1882, jolloin Isännöitsijänä toimi Frans Liljeqwist. Vuodesta 1888 isännöitsijäksi valittiin Ernst Asplund.

Bayerska Bryggeriet - Bayerin Olutpanimo (1896-1898)
__Osoite: sama kuin edellinen.
Panimo yhdistettiin C. F. Bäckmans Bryggeri Ab:n kanssa 1898. Panimon viimeinen panimomestari, toimitusjohtaja ja isännöitsijä oli Arvid Tangzelius.
Muuta: Alla olevista etiketeistä ensimmäinen todennäköisesti vuoden 1896 keväältä tai kesältä.

20.6.1896 Björneborgs Tidning

Baijerin Olutpanimo Annankadun ja Valtakadun kulmasta kuvattuna. Vaalea kivinen rakennus on rakennettu alkuaan sokeritehtaaksi vuonna 1812, mutta muutettu oluttehtaaksi vuoden 1852 jälkeen.

G. A. Bäckmans Bryggeri (1853-1874)
__Osoite: Tontit numero 265-272 kaupungin 6 osassa (ei näy yllämainitulla tonttikartalla). (nyk. Tiilimäentien
__ja Maamiehenkadun, kulmaus ympäristöineen).
Panimon perusti Gustav Adolf Bäckman vuonna 1853. Vuodesta 1856 toimintaa jatkoi leski Maria Bäckman. Marian kuoltua 1873 johtajuus siirtyi heidän pojalleen Carl Fredrikille.

C. F. Bäckmans Bryggeri - C. F. Bäckmanin Panimo (1874-1898)
__Osoite: sama kuin edellinen.
Leski Maria Bäckmanin kuoltua vuonna 1873 poika Carl Fredrik jatkoi panimon toimintaa. Päivämäärällä 26.2.1874 Carl Fredrik Bäckman rekisteröi panimon omiin nimiinsä. Panimoa laajennettiin tämän jälkeen tasaiseen tahtiin eli viereisiä naapuritontteja ostettiin jatkuvasti ja sitäkautta toimintaa päästiin laajentamaan. Laajimmillaan panimo oli liikevaihdoltaan Porin suurimpia yrityksiä. Oluen panijana oli vuoden 1886 alussa August Wilhelm Bergström aina siihen saakka kunnes perusti oman panimon myöhemmin samana vuonna. Vuoden 1893 huhtikuussa Carl Fredrik kuitenkin kuoli sydänvaivoihin ja leski Anna Emilia Bäckman jatkoi toimintaa vuoteen 1898, jolloin yhdistettiin Bayerska Bryggeriet ja tämä C. F. Bäckmans Bryggeri. Uusi yhtiö sai nimekseen Bäckmans Ölbryggeri Ab.
Muuta: Alkuperäisellä panimon perustajalla Gustav Adolf Bäckmanilla oli myös tiilitehdas (tunnettiin nimellä Tiilitehdas Nro 2). Nykyisinkin paikalla oleva Tiilimäentie on saanut nimensä juuri G. A. Bäckmanin tiilitehtaan mukaan. Tehdas myytiin vuonna 1893 Carlin kuoleman jälkeen ja keskityttiin vain oluen valmistukseen. Oluen valmistukseen todella panostettiin, sillä esimerkiksi vuonna 1886 valmistettiin 250.000 pulloa olutta. Tähän määrään päästiin käyttämällä 600 tynnyriä ohria sekä 1.200 naulaa humalia. (1.200 naulaa = n. 510 kiloa).
Muuta: Carl palkkasi 1880-luvun puolivälissä oluenpanijaksi tunnollisen ja ammattitaitoisen Oskar Hjalmar Landenin. Hän oli erinomainen tehtävässään. Kuitenkin vuoteen 1893 mennessä hän oli juoppoontunut työn ohella erittäin vakavasti ja muuttunut käytökseltään, Carlinkin sanojen mukaan, todella oudoksi. Lopulta hän sekosi päästään täysin, sillä seurauksella, että hirttäytyi panimon olutkellarin katon tukihirteen. Kuollessaan hän oli 39 vuotias. Tämän jälkeen työhön palkattiin oluenpanija Nils Jaatinen.

28.04.1896 Satakunta

Bäckmans Ölbryggeri Ab - Bäckmanin Olutpanimo Oy (1898-1928)
__Osoite: aluksi sama kuin edellinen, mutta myöhemmin tontti numero 54, Valtakatu 17.
Uutta panimoa johti osake-enemmistön turvin leski Anna Bäckman. Panimo oli edelleen tuotannoltaan Porin suurin. Oluita valmisti tästä lähtien panimomestari A. Manndorf. Panimon osakepääoma oli vuonna 1908 300.000 mk. Panimon konttoriosasto sekä tehtaan johto muuttivat Bayerska Bryggerin entisiin tiloihin, joten Bäckmans Brygger Ab:n hallinnollinen osoite muuttui. Uusi osoite oli Valtakatu 17. 1920-luvulla panimon osakkeet ajautuivat pikkuhiljaa Tampereleisen Sulo Salmelinin haltuun kunnes vuonna 1927 kaikki osakkeet olivat hänellä. Vuotta myöhemmin yhdistettiin tämä panimo sekä Oy Satakunnan Mallasjuoma Ab. Yhdistyksen jälkeen, vielä vuonna 1928, nimeksi muutettiin Porin Oluttehdas Oy.

14.4.1909 Kauppalehti

Porin Oluttehdas Oy (1928-1972)
__Osoitteet: perustamisvaiheessa tontti 54 (Valtakatukatu 17) ja tontti 82 (Torikatu 16), vuodesta 1935 Hallituskatu 18.
Ensimmäisessä etiketissä (vuodelta 1933) esiintyvät piirroskuvat tehtaista ovat Bäckmans Ölbryggeri Ab eli entinen Bayerska Bryggeriet (Valtakatu 17) ja Oy Satakunnan Mallasjuoma Ab (Torikatu 16), jotka tehtaiden yhdistymisen jälkeen, eli vuodesta 1928, yhdessä tunnetaan nimellä Porin Oluttehdas Oy. Kieltolain päätyttyä 5. huhtikuuta vuonna 1832 vahvempien oluiden myyntiä kuitenkin rajoitettiin niin, että ensin huhtikuussa sai myydä vain II veroluokan olutta ja III veroluokan olutta vasta syyskuun alusta. Porin Oluttehtaan myynti, vuoden 1932 huhtikuulta, II veroluokassa oli 6416 litraa ja syyskuulta III veroluokassa 8208 litraa. Saman vuoden joulukuussa myytiin III olutta jo 9656 litraa. Panimomestarina toimi tuolloin A. J. R. Grönfors. Torikadun (nyk. Gallen-Kallelankadun) tehdas kuitenkin suljettiin vuoden 1935 tienoilla. Uusi tehdasrakennus valmistui tontille numero 56 ja 57 (Hallituskatu 18), joista tontilla 57 on sijainnut aikaisemmin mm. viinapolttimo. Vuosien mittaan korttelin lähes kaikki tontit yhdistettiin ja lopulta vuonna 1978 viimeisetkin ulkopuoliset talot purettiin tehtaan tarvitsemien varastojen tieltä. Samassa korttelissa sijaitsee nykyään vain itäpäässä sijaitseva teatteri ja sen vieressä oleva pieni puisto. Panimon omistaja konsuli Sulo Salmelinin kuoltua panimoa johti Rosa Salmelin. Tämän jälkeen vuodesta 1959 lähtien heidän poikansa M. Erik Salmelin. Osakkeet siirtyivät lopulta vuonna 1972 Oy Sinebrychoff Ab:n haltuun.
Muuta: Olutmerkki Tähti tuli omistajan Sulo Salmelinin mukana Tampereelta, eikä siis ole Porin Oluttehtaan omia merkkejä, vaikka nimenä on Porin Tähti. Samoin 50- ja 60- luvuilla esiintynyt jääkarhu esiintyy vain Salmelinin omistusaikana.

Yllä piirros Bäckmans Ölbryggeri Ab:n tontista (ent. Bayerska Bryggeriet). Kuvassa nimeämätön katu, jossa kuvatut kuorma-autot ovat, on Annankatu, joka oli alussa panimon virallinen käyntikäyntiosoite. Myöhemmin 1960-luvulla juuri tämä osuus Annankatua suljettiin ja talot purettiin. Tämän jälkeen kortteli muuntui Porin Oluttehtaan varasto- ja tuotantotiloiksi. Piirros kieltolain lopulta.

Lasinalustat, tarjotin ja porsliinikorkki.


Mainoksia vuodelta 1933


Lehtimainos 1960-luvulta.

Oy Sinebrychoff Ab, Porin panimo (1972-2009)
__Osoite: Hallituskatu 18.
Koko panimon alue remontoitiin täysin vuosina 1972-1973. 80-prosenttia tuotannosta on Karhua.
Muuta: "Suomen vanhin samalla paikalla toiminut panimo". Väite on hauska, mutta ei ole aivan totta. Kyse on BayerskaÖlbryggeribolagista, joka perustettiin 1853. Panimo sijaitsi, tähän Koffin panimoon nähden, viereisessä korttelissa, mutta 1900-luvulla yhdistettiin kaksi korttelia ja näin panimo siirtyi nykyisen suurkorttelin piiriin. Näin voimme siis sanoa että "Suomen vanhin samalla paikalla toiminut panimo". Panimo siirtyi vuonna 1997 Carlsbergin omistukseen.

______ _____
Etiketti 1970-luvulta, logo 1990-luvulta sekä Porina kalastus-kerhon hihamerkki 1970-luvulta.
"Porina-kalastajat" oli oluettehtaan työntekijöiden kalastuskerho.

Pub Karhupanimo (2008- ), om. Oy Sinebrychoff Ab (Carlsberg)
Osoite: Hallituskatu 18.

Tämän panimon "karhut" on mainittu useaan otteeseen hiukan oudoiksi ollakseen oikeita karhuja, mutta niitä ne kai kuitenkin ovat. Oluista vastaa Heikki Vuokko.